2. työmatka Nacozariin Meksikoon 01.-13.09.2012

    Matkaseurue: EJH, Heikki, Kalle, Antero, Tapio
    Matkareitti: lento Helsinki - Frankfurt - Mexico City - Hermosillo, vuokra-auto Hermosillo - Nacozari - Hermosillo, lento Hermosillo - Mexico City - Frankfurt - Helsinki

Meksikossa Sonoran osavaltiossa 100 km USA:n rajasta etelään sijaitsee pieni Nacozarin kaivoskaupunki. Sen lähellä on Mexicana de Cobren La Caridad kuparisulatto. Työmatkamme suuntautui sinne kick-off-palaveriin. Reissuun lähdettiin 5 hengen porukalla. Meksikon peson kurssi oli tämän reissun aikana 0.06 €.

Tämän matkakertomuksen yhteydessä on paljon kuvia. Jos haluat nähdä kuvan suurempana, klikkaa pikkukuvaa!

Lauantai 01.09.12. Sää lauantaiaamuna oli Espoossa pilvinen ja lämpötila 15 astetta. Taksi nouti minut 6.20 ja nopeasti päästiin lentoasemalle terminaalin 1 eteen. Kallen taksi tuli samaan aikaan. Business-luokan lähtöselvitys ei kauan kestänyt. Lufthansan lennon piti lähteä Frankfurtiin 8.05. Lähtö oli koko ajan hieman epävarmaa, koska Lufthansan kabiinihenkilökunta lakkoili ja sen vuoksi satoja lentoja peruttiin joka päivä. Edellisiltana tuli viesti, että kone lähtee n. 9.00. Loungessa odottelimme aamupalaa nautiskellen ja pian sinne tulivat myös Heikki, Antero ja Tapsa. Kone lähti portilta tasan 9.00 ja nousi ilmaan 9.08 uudelta kiitoradalta. Airbus A 320-200:n businessluokka oli vajaassa käytössä, joten tilaa oli hyvin. Lento Frankfurtiin kesti reilut 2 tuntia ja Frankfurtiin laskeuduttiin 10.20.

Loungessa oli meillä hyvää aikaa syödä ja juoda, sillä aikataulun mukaan Lufthansan koneen piti lähteä Mexico Cityyn 14.10. Nopeasti aika kului ja koneeseen Boeing 747-400 päästiin 13.50. Businessluokka tuli nyt täyteen. Kentän ruuhkan vuoksi kone lähti liikkeelle 14.35, mutta joutui vielä odottelemaan ja ilmaan noustiin 14.55 - vajaa tunti myöhässä.

Pitkä lento sujui hyvin, vaikka nukkumisestani ei tullutkaan mitään. Lento kesti 11 h 35 min ja Mexico Cityyn laskeuduttiin 19.29. Koneessa piti täyttää maahantulokaavake valmiiksi ja niin selvitykset sujuivat taas nopeasti. Sää Mexico Cityssä oli puolipilvinen ja lämpötila n. 20 astetta. Aika Mexico Cityssä oli 8 tuntia jäljessä Suomen aikaa. Kentällä vaihdettiin rahaa kurssilla 1 € = 16.75 pesoa. Sen jälkeen siirryttiin ilmajunalla Terminaali 2:een, jossa hotellimme nH Aeropuerto T2 sijaitsee. Huoneet saatiin sujuvasti, mutta Kalle joutui vaihtamaan huonetta, koska ei päässyt enää uudestaan kortilla sisään. Matkatavarat olivat kuitenkin siellä ja huoltomiehiltäkin meni aikansa ovea avatessa. Majoittumisen jälkeen käytiin lobbybaarissa ottamassa parit Victoria-oluet Tapsan ja Kallen kanssa. Nukkumaan mentiin n. 23.00.

Helsinki - Frankfurt - Mexico City 01.09.2012

Tapsa, Heikki, Kalle ja Antero odottelemassa Helsingin lentoaseman loungessa.

Ringsiden golfkenttä näkyi komeasti koneesta ja näytti olevan hyvässä syyskunnossa.

Master Golfin kentät näkyivät myös selkeästi, mutta muutama sata metriä ylempää.

Frankfurt am Main on suurkaupunki, jonka kautta lennot Mexicoon on helpoin järjestää.

Lentokenttä on hiukan kaupungin ulkopuolella.

Tällaisella Boeing 747:llä lennettiin Mexico Cityyn.

Sunnuntai 02.09.12. Heräsin jo 3.00 eikä uni enää maittanut. Niinpä nousin kirjoittelemaan matkakertomusta. Menin kuitenkin vielä pitkäkseni ja sainkin nukuttua tunnin verran. Aamiaiselle menin heti 6.00, jolloin ravintola avattiin. Muut tulivat aika paljon myöhemmin. Aamiainen maksoi etukäteen tilattuna 200 pesoa. Ulos hotellista kirjauduin 8.40 ja sitten paineltiin lähtöaulaan tekemään lähtöselvitykset automaatilla. Se sujuikin mainiosti ja saatiin pudotettua matkalaukut hihnalle. Aero Mexicon Boeing 737-800 lähti portilta aikataulussa 10.11 ja ilmaan noustiin 10.24. Lento Hermosilloon, Sonoran osavaltioon kesti 2h 15min. Koneessa tarjottiin vain snacksit (pari keksiä), kahvit ja mehut tai oluet. Vieressäni istui nuori nainen, jolla oli 2 kuukauden ikäinen pikkutyttö sylissä. Tytöllä näytti jo olevan korvarenkaatkin. Hermosilloon laskeuduttiin 10.39 (aikaero Mexico Cityyn -2h - kesäaikaa ei Sonorassa käytetä). Meksikon toimiston Sergio tuli mukana jo Mexico Citystä ja Hermosillossa mukaan liittyivät Meksikon toimiston Ramon ja Kanadan toimiston Bill, Dallas ja Peter. Mikko tuli myös mukaan ja hän tuli Hermosilloon Phoenixista. Vuokra-autojen saanti kesti aikansa. Heikki, Kalle ja minä mentiin Ramonin autoon ja ajettiin Hotel Royal Palaceen, jossa kanadalaiset olivat majoittuneena. Siellä tutustuttiin toisiimme ja käytiin projektia läpi sekä juotiin kahvit ja oluet ja myöhemmin vielä syötiin lounas runsaasta buffetista. Noin 14.30 lähdettiin ajelemaan kolmen auton letkassa koilliseen kohti Nacozaria, jonne on matkaa Hermosillosta 260 km. Lämpötila oli 39 astetta, mutta onneksi auton ilmastointi toimi hyvin. Kaupungin laidalla käytiin ostamassa vettä ja olutta. Moctezumassa tankattiin ja bensiini maksoi 11.10 pesoa litralta eli 67 centtiä. Tankkauksen aikana nousi pohjoisesta synkkä ukkospilvi ja pian satoikin kaatamalla. Hetkessä lämpötila putosi 34 asteesta alimmillaan 19 asteeseen. Paikoin 20 senttiä paksu vesimassa virtasi tien yli uomien kohdalla. Perille Nacozariin saavuttiin 18.30. Majoituimme Motel Toby's:iin, joka oli melko vaatimaton majatalo, mutta todennäköisesti kaupungin paras ja siistein. Huone maksoi 450 pesoa/vrk eli 27 €. Ravintolaa ja baaria ei ollut, joten aamiainen ei kuulunut hintaan. Yksi yö piti maksaa etukäteen. Sain huoneen 29, joka oli vähän kauempana pääkadusta. Huoneessa ei ollut shampoota, mutta saippuaa ja pyyhkeet löytyivät. Ne vaihdettiin joka päivä samoin kuin lakanatkin, joten siisteys oli kunnossa. Rakennus on melko hatara, joten äänet ulkoa kuuluivat aika hyvin samoin kuin kukkojen aamukieunnat. Illalla 19.00 lähdettiin syömään n. 300 metrin päässä sijaitsevaan Toby's-ravintolaan. Siellä saatiin runsas illallinen, jonka saaminen kesti kuitenkin melko kauan (yli tunti). Nukkumaan ehdittiin 22.00.

Mexico City - Hermosillo - Nacozari 02.09.2012

Mikä tämä on? No nH Hotel Aeropuerto Terminal 2:n sisäpiha.

Tällä Aero Méxicon koneella lensimme Mexico Citystä Hermosilloon.

Hermosillon lentoaseman piha kuvaa hyvin kaupunkia ympäröivää maastoa.

Royal Palace-hotellissa käytiin tapaamassa kanadalaisia, jotka ovat mukana projektissa.

Pöydän ääressä Mikko, Heikki, Sergio, Kalle, Tapsa, Ramon, Antero, Bill, Peter ja Dallas.

Motel Toby's Nacozarissa on hieman vaatimattomampi hotelli, mutta kuitenkin aika siisti.

Ramon vahtii, että kaikki selviävät ilmoittautumisesta motellin toimistossa.

Maisemaa huoneestani paransivat takana nähyvät vuoret ilta-aurinossa.

Hotellin terassi on siisti, mutta valitettavasti baaria ei enää ole.

Maanantai 03.09.12. Heräsin taas hyvissä ajoin ja tein tavaksi muodostuneen pienen kävelylenkin. Edellisiltana ravintolasta tilattiin aamiainen valmiiksi 7.00. Sinne mentiin ajoissa ja kahvia sekä tuoremehua tuli pöytään heti. Tilattu ruoka tuli 7.15. Se käsitti yleensä kananmunaa eri muodoissa, papumuhennosta ja paahtoleipää. 8.00 lähdettiin ajelemaan tehtaalle, jonne matkaa kertyy vajaat 30 km. Ensimmäisellä portilla pysäytettiin ja kuskeja lukuun ottamatta kaikkien piti kävellä tehdasalueen rajan ohi. Sama systeemi toimi paluumatkalla. Sulaton rajalla oli myös portti, jossa kirjattiin kaikki liikenne. Ensin esittäydyttiin asiakkaalle ja sen jälkeen tehtiin sulattokierros. 13.00 käytiin lounaalla privaattikabinetissa ja kick-offin ensimmäinen palaveri alkoi 14.30. Se lopetettiin 17.20 ja ajettiin hotellille.

Hotellille päästyämme lähdin tutustumaan Nacozarin keskustaan kävellen. Löysin myös vanhan tutun Santa Fe-supermarketin, joka on 15000 asukkaan kaupungin suurin. Pienen harhailun jälkeen palasin hotellille. 19.30 lähdettiin taas porukalla syömään - tällä kertaa El Sonorense-ravintolaan. Palvelu oli täälläkin hidas. Illallisen jälkeen palattiin suoraan hotellille ja nukkumaan pääsin hieman 10:n jälkeen.

Nacozari 03.09.2012

Surkean näköisiä sivukujia näkyi tässä teollisuuskaupungissa.

Vuorten ja kaupungin väliin on läjitetty jotain kaivoksen jätettä.

Kaivosteollisuuteen liityviä muistomerkkejä on eri puolilla kaupunkia.

Aamiaisella kantapaikaksi muodostuneessa Toby's Restaurantissa.

Keskustassa on veturi kaupungin pelastajan kunniaksi.

Pieni kirkkokin löytyy aivan keskustan tuntumasta.

Tiistai 04.09.12. Puolen yön aikaan satoi aika kovasti. Aamulla alkoi kukko taas kiekua viiden aikoihin, mutta olin jo hereillä. Tein taas puolen tunnin kävelylenkin kukkulan ympäri ja keskustan kautta. Aamiaisella käytiin entiseen tapaan Toby's-ravintolassa. 8.15 lähdettiin taas laitokselle. Aamupäivä neuvoteltiin isolla porukalla ja lounaan jälkeen suunnittelualueittain ryhmissä. Puolen päivän jälkeen oli taas melkoinen ukkonen ja satoikin vähän aikaa. Noin 18.00 lopetettiin ja ajettiin Nacozariin El Globon asuntoalueen kautta.

Hotellilla maksoin taas kaksi yötä (900 pesoa), joten sen pitäjä sai rauhan. Aivan hotellin vieressä olevasta Agencia Nacozari-olutkioskista kävin ostamassa Pacifico-olutta. 19.40 lähdimme illalliselle kantapaikkaamme ja siellä join nyt tummaa Negra Modelo-olutta. Palattuamme sain Anterolta lainaan adapterin, joka Meksikossa tarvitaan sähkölaitteille. Sain ladattua kameran ja puhelimen. Nukkumaan menin 22.30.

Nacozari 04.09.2012

Tästä kuvasta näkyy, että kaupunki on hieman mäkinen.

Kaupungin keskustaan johtavan kadun varrella on erilaisia liikkeitä.

Nacozarin pieni keskusta on aika kuvauksellinen.

Tämä suuri kivinen rakennus on kaupungintalo.

Kaupungille tyypillinen työläisiä kuljettava bussi keskustassa.

Komeitakin pienempiä rakennuksia löytyy, mutta ei paljon.

Keskiviikko 05.09.12. Nyt tein aamulenkin Moctezuma - Agua Prieta tien risteykseen, jossa tuntui olevan työläisten bussipysäkki. Siellä on myös suuri kaivosmiehen patsas pienessä puiston tapaisessa. Aikaa lenkkiin meni vain 20 minuuttia. Aamiaisen jälkeen lähdettiin taas jatkamaan neuvotteluja, jotka lopetettiin 17.55. Iltapäivällä oli taas ukkosta ilmassa, ei tosin ihan päällä, mutta hieman satoi. Lämpötila oli parhaimmillaan 31 astetta. 25 kilometrin matkaan kaupunkiin menee aikaa vuoristotiellä noin puoli tuntia.

Illalla oli suuntana taas Restaurant Toby's. Tilasin sirloin-pihvin, joka olikin tosi valtava. Yli puolet jäi syömättä, koska se oli hyvin jänteikäs eikä siitä saanut kunnon paloja leikattua. Siinä meni lihansyöjän maineeni! Negra Modelo on hyvä paikallinen tumma olut, Pacifico, Modelo ja Tecate taas mainioita vaaleita meksikolaisia oluita.

Nacozari 05.09.2012

Kiva aamusumu leijuu vuorten huipulla.

Ison tien risteyksessä on suuri muistomerkki.

Kaivosmiesten takia tämäkin kaupunki on perustettu.

Kaupungin luoteisnurkalla on tämä Ana Cristina-hotelli, jossa on ollut elukoita huoneissa.

Hotellimme Toby's takaa nähtynä. Huoneeni oli punaisen auton kohdalla.

Toby's-ravintolan seinillä on paljon mielenkiintoista nähtävää, kuten eläinten taljoja.

Torstai 06.09.12. Heräsin taas aikaisin, mutta vitkuttelin sängyssä vielä jonkin aikaa. Sitten kävin suihkussa ja tein taas pienen aamukävelyn. Nyt kävelin alas Toby's-ravintolan vierestä, sieltä kohti keskustaa ja ylös Hotel Imperialin kohdalta. Se on hyvin lähellä keskustaa, mutta ei vaikuta yhtä siistiltä kuin Toby's. Roska-auto kierteli tyhjentämässä roskiksia talojen edestä ja paljon työläisiä oli odottelemassa kyytiä. Isot vanhanaikaiset bussit kuljettavat työläisiä sorvin ääreen joka aamu, suuri osa heistä on töissä La Caridadin kaivoksella. Kävellessäni huomasin, että jos vastaantulijoihin oli katsekontakti, he toivottivat aina ”buenos dias” ja tietysti vastasin samalla mitalla.

Tänään oli sovittu aamiaiselle meno jo 6.30, koska Heikki ja Bill halusivat sovitella kick-offin muistiot toisiaan vastaaviksi. Tapsa, Antero, Peter ja Sergio lähtivät takaisin Hermosilloon ja sieltä Mexico Cityyn. Me muut lähdimme taas laitokselle hieman myöhässä. Kick-off jatkui muistion tarkastamisella. Sitten käytiin vielä sulatolla ja hotellille päästiin lähtemään 17.10.

Yritin mennä hotellin lähellä olevaan parturiin, mutta en kelvannut, koska se oli ilmeisesti tarkoitettu vain naisille. Toisessa oli taas asiakas, joten päätin siirtää tukan leikkuun seuraavaan päivään. Adapteria etsin myös, mutta en löytänyt. Dallas antoi minulle adapterin omaksi, kun kerroin hänelle asiasta. Bill oli myös luvannut sellaisen minulle, mutta unohtanut asian. Dallasille ostin oluen korvaukseksi. Halusin Negra Modeloa, mutta iäkäs totinen myyjä ei meinannut millään myydä. Sain kuitenkin tingattua pari pulloa. Syy oli se, että pullot piti palauttaa miehelle, mutta se jäi minulle epäselväksi, koska mies ei osannut yhtään englantia. Kuulin muilta asiasta ja palautin pullot tyytyväiselle kaverille.

18.30 mentiin taas Toby's:lle syömään ja nyt meitä oli enää 7. Vanhaan tapaan tarjoilija kantoi ensimmäisen olutkierroksen jälkeen isot jääastiat täynnä olutpulloja pöytään.

Nacozari 06.09.2012

Nacozarissa on myös pieniä puistoja, tämä aivan hotellimme lähellä.

Kaupungin baptistikirkko on vaatimattoman näköinen rakennus.

Värikkäitä taloja löytyy aika paljon ja ne piristävät yleisnäkymää.

Pick-uppeja on kaupungissa tosi paljon kuten tämä poliisiauto.

Myös muunlaisia kulkuneuvoja näkyi kaduilla. Tämä kävi kauramoottorilla.

Tässä muutama suosikkiolut, mutta Tecate puuttuu rivistöstä.

Perjantai 07.09.12. Normaalin aamuohjelman jälkeen lähdettiin taas laitokselle, jossa allekirjoitettiin kick-offin muistio. Bill ja Dallas häipyivät vähin äänin maailmalle. Me käytiin vielä tutkimassa paikkoja ja lopetettiin hommat jo 16.30. Ramon tankkasi auton tehdasalueella, jossa bensiini maksoi hieman yli peson/l eli 7 centtiä!

Hotellin terassilla juotiin parit kioskista haetut oluet. Sitten lähdin taas etsimään parturia ja löysinkin keskustan läheltä Kayros-nimisen paikan, jossa oli miesparturi. Hän otti minut mielellään tuolille ja lysti maksoi 100 pesoa eli 6 €. Paluumatkalla poikkesin Toby's-ravintolan vastapäätä sijaitsevassa Grupo Mexicon Tiendas del Minero-supermarketissa, josta en löytänyt juuri muuta kuin perunalastuja. Olutta ei kaupassa ollut. Sitten lähdettiin toiveikkaana havaitsemaani pizzeriaan, josta ei kuitenkaan saanut pizzan kyytipojaksi olutta. Niinpä päädyimme taas kantapaikkaamme. Ruoka oli hyvää ja olutta kului sopivasti sekä lisäksi vielä yksi pullo tequilaa. Ramonin kanssa tuli juteltua paljon illan kuluessa.

Nacozari 07.09.2012

Sonoran osavaltion rekisterikilvet ovat mielenkiintoisen näköisiä.

Kyllä harmaaseen teollisuuskaupunkiinkin mahtu väriä.

Tämän tapaisia auton romuja oli kaupungissa paljon.

Kantaravintolamme tarjoilija tuo aamiaisannoksen Ramonille.

Tämä olutkauppa on aivan hotellimme lähituntumassa.

Yksi kapungin pääkaduista auringonlaskun aikaan.

Auringonlasku on komea joka puolella, kun sää on sopiva.

Oluttarjoilu pelasi illallisella Toby's-ravintolassa.

Oluen lisäksi maisteltiin tequilaa sieltä paremmasta päästä.

Lauantai 08.09.12. Yö oli alkuun rauhallinen, kunnes 3.50 alkoi kuulua ulkoa meksikolaista musiikkia kovalla voimakkuudella. Puolisen tuntia sitä kesti ja sitten oli vähän aikaa hiljaista kun taas alkoi pauhata. Huomasin, että se tuli kadun viereen pysäköidystä autosta, josta matkaa huoneeni seinään oli kaksi metriä. Puolen tunnin mekkalan jälkeen stereot alkoivat jauhaa paikallaan ja hetken kuluttua tuli kaveri tien toisella puolella olevasta asunnosta laittamaan vehkeet kiinni. Seurasin vessan ikkunasta, kun hän meni sisälle taloonsa n. 20 metrin päähän autostaan. On siinäkin tapa kuunnella musiikkia! Meteli loppui 5.15 ja heti kohta sen jälkeen alkoi valtaisa koirien haukunta.

Aamulenkillä kiersin kukkulan ja löysin auki olevan kahvilan Pemex-huoltoaseman vastapäätä. Vakiopaikastamme ei viikonloppuna saanut aamiaista. Aamiaisella käytiin sitten porukalla tässä Mota's Cafe'ssa. Laitokselle lähdettiin n. klo 10 tutkimaan vielä paikkoja. Ramon tankkasi nyt läheisellä huoltoasemalla, jossa bensiini maksoi 11.10 pesoa litralta eli 67 centtiä. Poikkesimme vielä Santa Fe-supermarketissa ostamassa päiväksi evästä, sillä tehtaan ruokalakin oli kiinni.

Takaisin hotellille ehdittiin jo noin 16.30. Edellisenä päivänä olimme siirtäneet Hermosillo - Mexico City-lennon päivää aikaisemmaksi samoin kuin hotellivarauksen Hermosillossa. Lisäksi varattiin hotelli Mexico Cityssä yhdeksi yöksi. Soitin Arealle, että laittavat sähköisen lipun omaan sähköpostiini, koska en päässyt firman posteihin käsiksi. Kävin tarkastamassa postini keskustassa auki olleessa nettibaarissa ja lippu olikin tullut ja sain sen printattua. Lysti maksoi 6 pesoa eli 36 centtiä. Sitten käveltiin Mikon kanssa kukkulan ympäri tutustuen ensin kaupungin pieneen keskustaan.

Illalla mentiin taas syömään Toby'siin. Tilasin ruoan nimeltä Tampiqueña, jossa oli riisiä, hyvää lihaa, guacamolea, papumuhennosta ja chilillä päällystettyjä tacoja, johon oli kääritty katkarapuja. Ruoka oli hyvä ja hintakin vain 130 pesoa!

Sää oli koko päivän selkeä eikä ukkosta ollut ilmassa. Lämpötila oli 30 astetta.

Nacozari 08.09.2012

Nacozarista löytyy kyllä komeita kämppiä ja autojakin.

Viikonloppuna aamiaista saa tästä Mota's Cafésta.

Asiakkaita ei muita ollut, joten palvelu pelasi.

"Tervetuloa Nacozariin" on kirjoitettu kukkulan kupeelle suurin kirjaimin.

Mikon kanssa olemme saapumassa keskustan bulevardille.

Siellä on myös mukava lapsipatsas lähellä Santa Fe-supermarketia.

Hotellissamme oli lisäksemme myös muita asukkaita, mm. nämä "pääskyset".

Ravintolan nurkassa seisoo erittäin suuri Corralejo-tequilapullo.

Ruoka-annokset olivat suuria ja hyvän makuisia ja lisukkeita sopivasti.

Sunnuntai 09.09.12. Nyt sain nukuttua yön hyvin ja rauhassa, mutta heräsin kuitenkin melko aikaisin. Aamulenkiksi löysin reitin mäen rinnettä pitkin suoraan keskustaa. Rinteeltä näkyi kaupungin keskusta mukavasti. 9.00 mentiin aamiaiselle taas Moto's Cafe'hen ja sitten lähdettiin sulatolle. Sinne päästiin nyt vain pohjoisen portin kautta. Muutamia asioita tsekattiin vielä ja takaisin hotellilla oltiin 16.00.

Kallen kanssa käveltiin mäen rinteen kautta keskustaan ja poikettiin oluelle pubin näköiseen 1890 Tecate-baariin. Sisällä olikin tunnelma katossa. Paikallista miesporukkaa oli oluella paljon ja vain yksi nainen. Tunnelma oli korkealla ja suurin osa näytti nauttivan light-olutta litran pulloista. Monet asiakkaat kippistelivät kanssamme ja näyttivät peukkuja. Kolmanneslitran Tecate-olut maksoi 20 pesoa. Yhtäkkiä baarimikko kantoi pöytäämme litan Tecatepullon, jonka baaritiskillä ollut mies tarjosi meille. Pian hän tulikin pöytäämme juttelemaan kaverinsa kanssa, joka osasi englantia. Yksi muukin kävi yrittämässä jutustelua, mutta vain espanjaksi. Katsoimme parhaaksi poistua tapahtumapaikalta ennen kuin pöytämme olisi täynnä olutpulloja. Hyvästelimme kiitellen kaverimme ja se yksinäinen meksikaani tuli vielä perässämme ulos, mutta ei saanut oikein selkeätä sanaa vaikka kuinka yritti. Kertakaikkiaan mielenkiintoinen paikka meksikolaismusiikkeineen!

Kaupungissa on tosi paljon koiria, mutta ne ovat kilttejä ja pysyvät pihoillaan. Jotkut räksyttivät aidan takana harmissaan. Kukkojakin tuntui olevan paljon. 19.00 lähdettiin syömään kantapaikkaamme ja otettiin ruoan päälle tequilat. Illallisen aikana tuli pieni ukkoskuuro, mutta muuten päivä oli hieno ja lämpötila 30 asteessa. Hotellin pihalla juteltiin johtajattaren kanssa, joka osasi vain espanjaa, mutta hyvin tultiin toimeen.

Nacozari 09.09.2012

Tämä avovolkkarikin oli jo melkein valmis romu.

Hotellin terassi on ihan kivan näköinen, nyt kadulle päin.

Liikenneruuhka Nacozarin keskustassa, kaikkea mukana.

Todennäköisesti tämä Tecate-saluuna on perustettu 1890.

Sisällä oli tunnelmaa ja kiva meksikolaismusiikki soi.

Neljän pylväspinjan? takana on pieni puistikko.

Hevosia näkyi kadulla joka päivä, aikalailla samoja tietty.

Onkohan ohjasjuoppous kiellettyä Meksikossa?

Tämä Herradura-tequila on Reposado-laatua eli aika hyvää keskinkertaista.

Maanantai 10.09.12. Heräsin taas kukon kieuntaan ja autojen ääniin. Radiosta kuuntelin La Reina del Cobrea 99.1 MHz, joka lähetti enemmän meksikolaista musiikkia kuin toinen asema Radio Sonora 105.5 MHz. Kolmaskin asema kuului FM:llä, mutta sen nimeä en saanut selville. Maksoin huoneen aamulla ennen kuin lähdettiin aamiaiselle Toby'siin. 8 yötä maksoi yhteensä 3600 pesoa eli 216 €. Sitten lähdettiinkin vielä laitokselle hakemaan viimeiset piirustukset. 11.30 palattiin ja ahdettiin viiden hengen matkatavarat autoon. Hiukan ahdasta tuli. Sen jälkeen lähdettiin etsimään tacokastiketta, jota saimme suosikkiravintolassamme. Loppujen lopuksi ravintola hommasi sitä haluaville ja odotellessamme söimme lounaan. Voimakkaasti meikattu Daniela-tarjoilija passasi meitä viimeistä kertaa tällä reissulla.

Kohti Hermosilloa lähdettiin ajamaan 13.40. Ramon piti hyvää vauhtia ja Hermosilloon Hotel Royal Palacen eteen saavuttiin 17.40. Huoneet saatiin, vaikka hotellin nettiyhteydessä olikin ongelmia luottokortteja tsekattaessa. Lämpötila Hermosillossa oli 34 astetta ja matkalla ylimmillään 36 astetta.

Ramon asuu Hermosillossa ja meni kotiin. Ennen ruokailua ehdin käymään yhdellä oluella Chapelle-baarissa (20 pesoa). Me neljä jäljellä olevaa menimme illalliselle hotellin La Zarzuela-ravintolaan. Söimme pitkän kaavan mukaan ja ravintolan buffet oli hyvä. Juomaksi otettiin olutta, pari pulloa viiniä ja lopuksi vielä tequilaa. Yhteensä neljän hengen lasku oli 2500 pesoa eli 15 € hengeltä. Nukkumaan mentiin kylläisinä.

Nacozari - Hermosillo 10.09.2012

Näkyi siellä muitakin eläimiä, varsinkin sivukaduilla: kukkoja ja kanoja.

Motel Toby's ei ole kallis, vain 450 pesoa/vrk eli 27 €

Sulatolla José on moottoripyöräharrastaja ja sen huomasi.

Nacozarin eteläpuolelta löytyy vanha kaivoskylä.

Hermosillossa on suurisiltarykelmä, joka jakaa liikennettä.

Taustalla näkyvät vuoret, jossa on radio- ja TV-mastoja.

Royal Palacen Chapelle-baarissa oli tunnelmavalaistus.

Hotellin edessä oli iltavaloja, suihkulähde oli jo suljettu.

Uima-allaskin oli komean näköinen iltavaloissa.

Tiistai 11.09.12. Yöllä n. 2.30 oli kova ukkonen. Salamat rätkivät yhtä mittaa puolisen tuntia. Aamulla 6.00 lähdin kolmen vartin aamulenkille. Hotellin lähellä on ainoastaan pieni kauppa, mutta monitasoisen sillan kohdalla vähän keskustaan on suuri Soria-market. Sitten alkoi hieman sataa ja lenkki jäi aiottua lyhyemmäksi. 9.00 Mikko lähti lentokentälle ja sieltä San Franciscon kautta kotiin. Aamiaiselle mentiin 10.00 ja Ramonkin tuli kahville. Aamiainen kuului hintaan, joka oli 1110 pesoa.

Check-outin tein 11.00. Sitten lähdettiin Ramonin kyydissä tutustumaan yhteen paikalliseen terästoimittajaan. Sen jälkeen poikettiin Los Lagosin golfkentällä, josta ostin lippiksen. Klubitalo on valtava, mutta pelaajia ei juuri ollenkaan, sillä lämpötila oli jo 36 astetta. Sieltä ajettiinkin sitten lentokentälle ja hyvästeltiin Ramon. Air Méxicon Boeing 737-700 lähti portilta aikataulussa 16.12 ja nousi ilmaan 16.22. Lennolla tarjottiin nyt oluen lisäksi 20 gramman pähkinäpussi. Mexico Cityyn laskeuduttiin 20.32 eli lento kesti 2 h 10 min. Meille oli varattu taas huoneet Hotel nH Aeropuerto Terminal 2:sta ja nyt se varattiin pienestä lisämaksusta keskiviikkoon 18.00 asti. Huoneessa olin 19.25. Kalle sai nyt huoneen, jossa oli jo asukas, joten taas meni uusiksi.

Majoituttuamme kävimme hotellin respasta kysymässä ekskursiota atzteekkien pyramideille ja se järjestyikin seuraavaksi päiväksi hintaan 1800 pesoa. Taksikuski oli luvannut tulla hotellille aamulla 9.00. Sen jälkeen käytiin nostamassa rahaa ja ostamassa hieman evästä huoneeseen. Huoneessa katselin TV-kanavaa Bandamax, joka lähetti meksikolaisia musiikkivideoita.

Hermosillo - Mexico City 11.09.2012

Hermosillon siltarykelmä on kolmikerroksinen, mahtava ilmestys.

Valtava kauppakeskus, joka on melko värikäs.

Aamuvarhaisella märät kadut olivat vielä hiljaisia.

Radiomastot näkyvät kauas kaupungin reunan vuorelta.

Los Lagosin golfkentän porttikin on pramea ja klubitalo valtava.

Kenttä näytti olevan hyvin tasainen, mutta vesiesteitä on.

Klubitalon piha on siisti ja kuvastaa maantietellistä sijaintia.

Klubin edessä on suuri lampi, joka näkyy hyvin terassille.

Lentoasema oli yllättävän rauhallinen, vaikka onkin kansainvälinen.

Keskiviikko 12.09.12. Aamulla oli Mexico Cityn lämpötila 17 astetta ja päivä hieman pilvinen, mutta sitten kirkastui pikkuhiljaa. Puhelinherätys toimi 5.30, vaikka en ollut sitä tilannutkaan. Nukuin vielä tunnin ja menin suihkun jälkeen aamiaiselle, jonne Kallekin ilmaantui.

9.00 tuli taksikuski Felipe Sánchez Borja luvatusti noutamaan meidät hotellilta ja lähdettiin ajelemaan kohti Teotihuacanin pyramidialuetta. Matka kesti n. 40 minuuttia ja ensin käytiin kuitenkin pajalla, joka valmisti matkamuistoja ja esitteli atzteekkien tapoja ja välineitä sekä käsityötaitoja. Heti alkuun tuli opasnainen kertomaan, mitä kaikkea saa agave-kaktuksesta. Siitä sai makeaa juomaa pulqueta, joka 24 tunnin kuluessa vahveni 6-7 prosentin alkoholiksi. Varresta sai paperia, joka oli lujaa ja tuntui muovilta. Keskellä kasvavasta piikistä sai vetämällä lujaa narua ja itse piikistä neulanterävän nuolenkärjen. Pulquen lisäksi meille tarjottiin myös tequilaa. Sitten mentiinkin pyramideille. Alue on yli kilometrin pituinen ja siihen kuuluu kolme pyramidia: kuun pyramidi, auringon pyramidi ja pieni, jonka nimi ei jäänyt mieleen. Auringon pyramidi on korkein, 65 metriä. Taksikuski opasti meitä alueella asiantuntevasti hyvällä englanninkielellä ja lopuksi kiivettiin suurimman pyramidin huipulle jyrkkiä portaita. Paluumatkalla ostettiin vielä matkamuistoja ja juotiin oluet. Sitten ajettiin loppumatka ruuhkassa Estado de Méxicon puolelta Mexico Cityyn Santa Maria de Guadalupen basilikaan. Tämä päivä oli basilikalle merkittävä ja sen vuoksi pyhiinvaeltajia oli tällä valtavalla kirkolla erittäin paljon - tuhansittain. Basilika on pyöreä ja halkaisijaltaan 100 metriä.

Hotellille päästiin 14.00 ja taksikuski antoi meille vielä käyntikortin lisäksi pienet matkamuistot. Kamat vietiin huoneeseen, johon en kuitenkaan päässyt, vaikka se oli varattu vielä muutamaksi tunniksi. Respasta sain kuitenkin lisäaikaa ja sitten mentiin Terminal 2:n Wings-ravintolaan syömään. Sen jälkeen ostettiin tequilat kotiin viemisiksi ja ne pakattiin hyvin matkalaukkuun. 17.30 tein check-outin ja Kallen ja Heikin tultua ajettiin ilmajunalla Terminal 1:een. Kaikki sujui nopeasti ja loungessa ehdittiin istua tovi. Lufthansan Boeing 737-400 oli aikataulussa ja koneeseen päästiin 20.30. Heti alkajaisiksi tarjoiltiin margaritat. Kone lähti putkelta 21.12 ja nousi ilmaan 21.29. Pitkä matka Atlantin yli alkoi.

Mexico City - Teotihuacan 12.09.2012

Teotihuacanissa näkyi tien vieressä pieni 9-reikäinen golfkenttä.

Saavumme Teotihuacaniin atzteekkien pyramidialueelle.

Viehättävä opas kertoi, mitä kaikkea agavekaktuksesta saadaan.

Matkamuistomyymälässä on kaikenlaista hyöty- ja muistotavaraa.

Tässä lajitelma pieniä Teotihuacanin seinätauluja.

Auringon pyramidi on massiivinen 65 metriä korkea "kivikasa".

Alue on noin 1.5 km pitkä täynnä atzteekkien rakennelmia.

Tässä on hieman pienempi kuun pyramidi.

Auringon pyramidin laelle kiivetään jyrkkiä portaita pitkin.

Kalle ja Heikki kiipeilyurakan alkuvaiheessa.

Pyramidin huipulta avautuu komea näköala ympäristöön.

Heikki, minä ja Kalle ollaan päästy huipulle kuvattavaksi.

Alaspäin tulo oli yllättävän helppoa, mutta tarkkana piti olla.

Mexico City on valtava kaupunki, jota on rakennettu rinteet täyteen.

Santa Maria de Guadalupen basilika on halkaisijaltaan n. 100 metriä.

Basilikan aukiolla kävi kuhina, kun pyhiinvaeltajat ovat tulleet paikalle.

Sisällä oli käynnissä messu ja kansaa oli paljon.

Basilikankin yhteydessä on matkamuistomyymälöitä.

Torstai 13.09.12. Tällä lennolla sain nukuttua koneessa noin 3 tuntia, joka lienee uusi ennätykseni. Olen aikaisemminkin ollut business-luokassa, mutta huonolla unella. Kone laskeutui Frankfurtiin 14.46. Sää oli puolipilvinen ja lämpötila 16 astetta. Myymälässä oli kalleimman viskipullon hinta 13000. Emme ostaneet! Ostosten jälkeen mentiin loungeen A-siipeen tappamaan aikaa ja haukkaamaan hodareita. Odotusaikaa Helsingin lennolle oli n. 5 tuntia, mutta melko nopeasti aika kului.

Lufthansan Airbus A 321:een päästiin 19.30 ja se lähti portilta aikataulussa 19.50. Ilmaan kone nousi 20.04 ja Helsinkiin laskeuduttiin 23.18. Lämpötila oli 11.5 astetta ja sää puolipilvinen. Tavarat ja taksi saatiin nopeasti ja kotona olin 00.15. Taksi maksoi 54 €.

Mielenkiintoinen matka oli takana.

Mexico City - Frankfurt - Helsinki 13.09.2012

Heikki ja Kalle tappavat aikaa lennolla businessluokassa.

Frankfurt am Mainissa näkyi tällainen jalkapallostadion.

Aurinko laskee ja kohta ollaankin jo kotona.

MATKASIVULLE KOTISIVULLE

[matkailu]

Päivitetty viimeksi
07.10.2012
Copyright © 2012-2015
Esa Hänninen
ejh@diccons.com