Matkaseura: EJH ja Päivi + 12 muuta
Matkareitti: lento Helsinki - Alicante, bussi Alicante - Mar Menor - Alicante, lento Alicante - Helsinki
Pelatut kentät: Mar Menor, La Torre, Hacienda del Alamo, Hacienda Riquelme, Condado de Alhama, Torre Pacheco Golf, Campoamor, El Valle

Alkusanat

Jo kesällä alettiin miettimään tulevan talven longstay-golfmatkaa. Huomattiin nopeasti, että Golfpassi järjestää useampia kuukauden matkoja Alicanten lähistöllä olevaan Mar Menor Golf Resortiin. Paikalla on Golfpassin kohdeoppaat ja pelejä on 9 euron hintaan 7 eri kentällä (tosin yksi niistä eli Saurines oli runsaiden sateide vuoksi remontissa). Osa niistä on meille uusia, Koska vaihtoehtoja oli muitakin, matkan varaaminen meni lähelle joulua. 6.12. varasin sitten tämän matkan Päiville ja minulle.

Lennot ovat Norwegianilta ja autokin varattiin Golfpassin kautta. Lentoliput tulivat 21.1.2020. Matkalle oli messuilta saamiemme tietojen mukaan lähdössä vain 10 pelaajaa koko ajaksi ja 2 lyhyemmäksi. Matkanjohtajakin vaihtui alkuperäisestä sairastapauksen vuoksi. 22.1. varasin autolle pysäköinnin P5:stä ja tein myös matkustusilmoituksen Ulkoministeriöön.

Marras-, joulu- ja tammikuu olivat hyvin sateiset (pääasiassa vettä) ja lämpötila plussan åuolella, joten olikin kiva lähteä kohti Mar Menoria, jonne oli luvattu yli 20 asteen lämpötiloja ja aurinkoista.

Maanantai 03.02.2020 Matkaan lähdettiin Olarista 12.00. Sää oli hyvin aurinkoinen ja lämpötila 0 astetta. Keli tiellä oli hyvä ja liikennettäkin melko vähän. Puolessa tunnissa oltiin Helsingin lentoasemalla P5:ssä. Parkkilippu tuli automaattisesti rekisteritunnistuksen johdosta ja pysäköintipaikkakin löytyi helposti 2. kerroksesta. Nyt päästiin ulos pohjoissivun ovesta ja siitä suoraan Scandicin seinustaa T2:een. Siellä oli todella hiljaista ja lähtöselvitys saatiin tehtyä nopeasti automaatilla. Tavarat saatiin heti menemään ruumaan - bägit omalle hihnalleen. Turvatarkastuskin oli melkein tyhjä. Lähtöporttimme oli 17, joten suuntasimme sinne päin ja Oak Barrell Pubissa otettiin kalliit oluet. Sitten haettiin juomapisteestä vettä ja suunnattiin kahville Grab&Fly-kahvilaan.

Lähtöportilla tapasin vanhan työkaverini Hannun, joka oli lähdössä samalla koneella Torreviejaan. Norwegianin Boeing 737-800 koneeseen päästiin 15.05 ja se lähti portilta 15.15 10 minuuttia etuajassa. Ilmaan noustiin 15.26. Päivi istui paikassa 1A ja minä 3A ja siinä välissä olikin taas koko Golfpassin 10 hengen porukkamme. Miehistö oli tällä kertaa espanjalainen. Sää oli Ruotsiin asti kaunis ja sitten Alpeille asti pilvinen, kunnes hieman selkeni ja vuoret näkyivät kivasti. Alicanteen laskeuduttiin 18.44 ja sää oli selkeä. Aurinko oli jo laskeutunut ja lämpötila oli n. 17 astetta.

Matkanjohtajat Markku ja Anneli Hietala odottelivat aulassa, kun oltiin saatu kaikki matkatavaramme nopeasti samalta hihnalta. Pieni bussi oli parkissa lähellä ulko-ovea ja matkaan päästiin n. 19.40. Perillä Mar Menor Golf Resortissa oltiin tasan 21.00. Huoneet löytyivät nopeasti ja tavarat vietiin omaamme 9822. Välittömästi lähdimme 9 hengen porukalla tutustumaan reittiin hotellille ja klubille. Matkaa sinne on n. 400 metriä. Italialaisessa Fontanella-ravintolassa käytiin syömässä pizzat. Ne maksoivat 10 ja 11.50 euroa.

Sitten palattiinkin huoneelle järjestelemään hieman tavaroita ja tutkimaan lämmityslaitetta, jota ei täälläkään osattu laittaa toimimaan. Lämmintä oli huoneessa kuitenkin 21 astetta, joten hyvin tarettiin mennä nukkumaan n. 00.40.

Helsinki - Alicante - Mar Menor
Helsingin lentoasemalla näkyi, että keli oli Suomessakin melkolailla kesäinen.																																																												Alpeilla sensijaan oli luntakin ja huiput näkyivät hyvin selkeässä lentosäässä.																																																												Tässä talossa Mar Menorissa aika 400 metrin päässä golfklubista asuimme 4 viikkoa.

Tiistai 04.02.2020 Aamulla heräsin 5.30 ja kun ei enää nukuttanut, nousin ylös. 7.00 oli parvekkeella 11.5 astetta. ja taivas täysin pilvetön. 7.30 lähdettiin aamiaiselle Nomad Restaurantiin, joka on hotellin alakerrassa. Eivät meinanneet ensin uskoa, että tämä ensimmäinen aamiainen kuuluu hintaan, mutta soitto respaan varmisti asian. Sitten käväistiin hakemassa passit respasta ja palattiin kämpälle. 9.30 saatiin La Manga Rentalsin Hyundai-auto 1795 KMB käyttöömme. Sen jälkeen käytiin alueella olevasta Spar-kaupasta. Se olikin yllättävän hyvin varustettu.

11.30 lähdettiin golfklubille pelaamaan ensimmäistä kierrostamme Mar Menor Golf Clubille. Minä kävin ensin rangella vähän testaamassa lyöntiä 4 kuukauden tauon jälkeen. Meillä oli porukkamme ensimmäinen lähtö 12.38 Sinikan ja Karin kanssa. Ihan ajallaan päästiin lähtemään ja ihailemaan mielenkiintoista kenttää. Bunkkereita on paljon samoin kuin hiekkaisia waste land-alueita. Hiekassa tulikin rämmittyä ahkerasti. Par-tuloksetkin olivat tosi tiukassa. Kierros kesti 4h 20min ja lämmintä oli ainakin 24 astetta, joka oli luvattu. Kierroksen jälkeen otettiin klubilla huurteiset ja sen jälkeen kiirehdittiin kämpälle kahville ja suihkuun.

19.15 lähdettiin Nomad Restaurantiin koko porukan yhteiselle illalliselle. Alkuun saatiin cavaa ja Markku puhui hieman reissusta ja ohjelmasta. Sitten siirryttiin pitkään pöytään koko 14 hengen porukalla. Muita asiakkaita ravintolassa oli 4 henkeä. Pitkän kaavan mukaan syötiin ja kerrottiin pienemmissä porukoissa matkailuaiheisia juttuja. Viiniä tarjoiltiin koko ajan ja se tuli maksamaan 9 euroa hengeltä ja maksettiin pois lähtiessä. Kämpällä oltiin 21.20. Lämpötila ulkona oli tippunut 17 asteeseen.

Päivän ylin lämpötila 24 astetta. Koko päivä oli täysin pilvetön ja tuulta oli vain hieman.

Mar Menor
Näkymä Caleia Mar Menor-hotellista luoteeseen päin, jossa meidänkin majapaikkamme oli.																																																												Mar Menorin ykkösväylällä jo näkyi, että kentällä on paljon hiekkaa muuallakin kuin bunkkereissa.																																																												Näkymä huoneistomme parvekkeelta 13. ja 14. väylälle ja 15. tiipaikka oli heti uima-altaan takana.
Tässä kartassa huoneistomme sijaitsi vasemmassa ylänurkassa Zarza-talossa.																																																												Tähän Hyundai-autoomme mahtuivat hyvin bägimme ja kärryt mukaan kauemmille kentille.																																																												Tästä alkoi neljän viikon turneemme Mar Menorissa. 1. väylä on sieltä helpommasta päästä tätä kenttää.
Tässä 6. väylän kuvassa näkyy hyvin kentän yksi puoli. Griinien edessä on joka väylällä bunkkereita.																																																												8. väylä on varsinainen monsteri. Keltaisilta 185 metriä ylämäkeen ja nuo bunkkerit!																																																												11. väylällä oikealla puolella on pitkää heinää, josta pallon löytyminen on satunnaista.
Nyt ollaan 14. tiillä. Hiekkarannan vasemman reunan kohdalla ison talon 2. kerroksessa oli asuntomme.																																																												Mikähän lie tämä aika iso lintu? Se pyöri tässä 15. tiillä ja oli välillä lammen toisella puolella.																																																												Kari ihmettelee 15. väylän viereistä hiekkarantaa. Hiekkaa riitti myös muualle tälläkin väylällä.

Keskiviikko 05.02.2020 Aurinko nousi 8.05. 8.00 oli lämpötila 13.9 astetta ja taivas täysin pilvinen. 9.00 lähdin aamulenkille ja kiersin puolet resortin alueesta. Matkaa kertyi n. 4 km ja aikaa kului alle tunnin. Hyvin pientä tihkua tuli. 11.00 lähdettiin käymään Los Alcazaresissa kaupoilla. Ensimmäiseksi käytiin kiinalaisessa Euro Marketissa ostamassa paistinlasta ja muita ruokailutarvikkeita. Sen jälkeen mentiin Lidliin ostamaan ruokia ja juomia. Oluttölkeissä on muuten toistaiseksi ainoana paikkana pantti (0.15 €) . Takaisin ajettiin Rodan kautta ja käytiin vielä Mar Menor Resortin Sparissa täydennysostoksilla. 13.10 oltiin takaisin asunnolla. Tiistaina pyysin kaksi kertaa hotellin respasta kämppäämme yhden lisätyynyn ja henkareita. Ne luvattiin keskiviikkoaamuksi, mutta tulivat vasta iltapäivällä.

Illalla kävin viemässä sekajätteet klubin lähellä olevaan roskikseen, johon saa viedä roskat vain 20.00 - 23.00. Ilta kului lepäilyn ja tulevien lomapäivien suunnittelussa paikalla olevien ja tulevien kanssa, Iltapäivällä paistoi aurinkokin ja lämpötila kävi 16 asteessa.

Mar Menor
Vaaleanruskeiden kerrostalojen lisäksi alueella on paljon samanmallisia mutta eri värisiä omakotitaloja.																																																												Golfklubin terassi on Mar Menorissa hotellin uima-altaan vierellä ja kukkia riittää.																																																												Tällainen kiva näkymä avautuu terassilta. Aivan oikeassa reunassa on irkkupubin ovi
Clover Irish Sports Barin pääovi on kadun puolella.																																																												Kadun puolella on myös Caleia-hotellin pääsisäänkäynti.																																																												Acceso Santa Rosalian sisäänkäynti Mar Menorin resortalueelle.
Resort-alueen rajalla ulkopuolella on noin kilometrin rivi liikkeitä ja ravintoloita sekä asuntoja.																																																												Mar Menor Resortin Acesso Torre Pachecon sisäänkäynti on alueen lounaisnurkassa.																																																												18. väylän viheriö on aivan klubin vieressä, mutta 9. griini ja 10. tii on lähellä porttia.
Talomme 3. kerroksen rapusta näkyy osa suuresta resortalueesta pientalojen suuntaan.																																																												Edellisestä kuvasta hiukan oikealle näkyy hotelli ja klubirakennus talojen lisäksi.																																																												Ja edelleen oikealle näkyy driving range, joka on heti talomme edessä pienen viheralueen takana.

Torstai 06.02.2020 Yö oli kylmä. Aamulla 6.00 oli ulkona 9.1 astetta. Taivas oli taas pilvien peitossa. Aamiaisen jälkeen 9.30 lähdin aamulenkille kävellen kämpältä pohjoiseen ja sitten alueen länsireunaa pitkin kaupalle ja siitä klubin kautta takaisin asunnolle. Lenkillä näkyi kentälle päin pelkkiä 3-kerroksisia loma-asuntorykelmiä. Resort-alueen reunalla oli taas 2-metrinen muuri, jonka yli ei nähnyt. Kaupalta klubille päin huomasin minigolfradan, jossa oli afrikkalaisten eläinten patsaita. Klubilta kämpälle päin on sekajätteen keräilyastia, jonne saa viedä jätteitä vain 20.00 – 23.00. Sen vieressä olevaan keltaiseen astiaan voi viedä muoviset vesiastiat. Pullojen kierrätystä varten on vihreitä astioita monessa paikassa. Ruoka laitettiin taas huoneessamme.

Pienen levon jälkeen 13.00 lähdettiin käymään Torre Pachecossa kaupassa. Ensin mentiin Consumiin, joka on hyvin varustettu suuri kauppa. 70 cl:n ginipullo maksoi 4.20 euroa + 1.5 litran tonicpullo 0.56 euroa. Sitten ajettiin takaisin päin ja poikettiin Spar-kaupassa. Vielä yritettiin käydä katsomassa Dia Maxi ja Mercadona, mutta käännyttiin väärästä risteyksestä ja jouduttiin keskustan yksisuuntaisten katujen syövereihin. Dia kyllä havaittiin, mutta katsottiin sitten parhaaksi palata kämpällemme.

Päivä oli lopulta melko aurinkoinen, mutta ylin lämpötila oli vain 16 astetta.

Mar Menor
Resortin alueella on 1400 metriä pitkä kuntorata, jossa on verryttelyvälineitä.																																																												Alueella on myös pieni minigolfrata, jossa on afrikkalaisten eläinten patsaita. Tenniskenttiä on myös.																																																												Taloryhmämme uima-allas on aivan parvekkeemme edessä. Eipä tullut käytyä!

Perjantai 07.02.2020 Aamulla 7.45 oli ulkona 8.3 astetta ja taivas oli puolipilvinen. Aamiainen saatiin nauttia rauhassa, sillä lähtö pelaamaan oli vasta 10.00. Silloin lähdettiin omalla autolla kohti La Torre Golfia. Puhelinnavigaattori ei osannut antaa oikeata kohdetta, koska kohteen nimessä oli pieni puute, mutta perille löydettiin vajaan 20 km:n matka. Lähtömme oli 11.27 ja taas ensimmäinen ryhmä. Nyt pelattiin Marja-Leenam ja Osmon kanssa. Klubitalo oli remontin alla ja opastus vähän heikkoa, sillä missään ei näkynyt kentän tai klubin nimeä. Vieressä oli samanlainen valtava pytinki, ilmeisesti hotelli. Perille kuitenkin löydettiin ja cädärille maksettiin 9 €/pelaaja. Matkaan päästiin aikalailla aikataulussa. Peli oli erittäin vaihtelevaa, vaikka keli oli tyyni ja muutenkin erinomainen. Kenttä on tasainen, mutta silti mielenkiintoinen. Bunkkereita ja hiekkaisia wasteland-alueita on paljon. Lampia on kentällä myös monta. Neljällä väylällä oli griinejä korjailtu ja niillä sai olla vain kaksi puttia. Yhden putin jälkeen pallo nostettiin ja lisättiin lyöntimäärään yksi, ellei pallo ollut reiässä. Kierrokseen kului aikaa 4h 20min. Sen jälkeen otettiin klubilla oluet ja syötiin club sandwichit. Täällä pelattiin ensimmäinen koko porukan kilpailu, jonka voitti Päivi. Kentälle mentiin North Roldanin suunnasta eteläportista ja pois lähdettiin pohjoisportista moottoritien viereiselle rinnakkaistielle. Se on kaksisuuntainen, joten se oikaisee hieman menomatkaakin kentälle. Asunnolla oltiin 17.30.

Kämpällä keitettiin pullakahvit. Lämpötila oli ollut enimmillään 16 astetta ja taivas koko ajan puolipilvinen. Tuuli oli hyvin vähäistä.

La Torre Golf
Merimetsopari viihtyi hyvin lammen suihkulähteen päällä Mar Menorissa.																																																												La Torre Golfin klubitalo on aika hulppea, mutta opasteet olivat heikot.																																																												Resort on La Torressakin hieno ja liikenneympyröitä riittää.
Klubin viressä rannan takana on komea aasialaistyylinen hotelli ja lammen toisella rannalla on 9. väylä. Liekö ollut käytössä tällä hetkellä!																																																												Kuuleman mukaan kiinalainen liikemies oli ostanut tämän, mutta luullut saavansa myös golfkentän. Ei saanut samaan hintaan.																																																												Tässä on klubitalon terassi, joka ei ole aivan lammen rannassa. Se ei kuitenkaan sijaitse aivan lammen rannalla.
Markku odottelee 1. tiillä saadakseen ensimmäisen lähdön matkaan. Tilaa näyttää väylällä olevan vähän vinommillekin draiveille.																																																												3. väylä on par 3 ja siitäkin huomaa täkäläisen tyylin: hiekkaista waste landia ja paljon bunkkereita. Osa kentän griineistä oli korjattu.																																																												Komeita lampia on kentällä useita ja niitä on käytetty hienosti hyväksi. Tämä on 4. väylä par 4, joka on aika lyhyt mutta haastava.
Tässä on 8. väylä par4, jolla on myös vesi haasteena. Kyllä tästä hyvin pääsi yli.																																																												9. väylä on melko haastava par 3, joka tulee ihan klubin lähelle. Tämäkin väylä on hieno!																																																												10. väylällä oli käynnissä waste landin korjaus, sillä sateet olivat täälläkin tehneet tuhojaan.
11. väylä on haastava par 3, mittaa keltaisilta 170 metriä ja veden yli on melkein mentävä.																																																												Aika saman oloinen on 16. väylä, mutta se on lyhyt par 4, jossa voi ottaa riskejä.																																																												Osmo puttaa 16. griinillä, joka on hienossa paikassa veden äärellä. Komea kenttä!

Lauantai 08.02.2020 Aamulla 6.15 oli ulkona 7.5 astetta ja taivas oli puolipilvinen. Aamiaisen jälkeen 8.40 lähdin kävelylle klubin ohi itäportille ja siitä pienen lenkin kautta länsiportille. Poikkesin Spar-kaupassa leivän ostossa ja kävelin autotietä asunnolle. Matkaa kertyi 5 km ja aikaa kului 1h 10min.

13.30 lähdettiin käymään klubin kautta Torre Pachecossa. Poikettiin ensin kiinalaisessa sekatavarakaupassa Estrella Oriental, joka on aika vastaava kuin Los Alcazaresissa oleva Euro Market. Sen jälkeen etsittiin Dia Maxi ja Mercadona, jotka löytyivät helposti, kun ajettiin oikeasta suunnasta. Sitten palattiinkin jo Resortille, jossa käytiin vielä ostamassa vettä Sparista.

Päivä oli poutainen ja tuulta ei ollut paljon. Ylin Lämpötila oli 18.2 astetta.

Mar Menor
Resortin tiellä kaupan ja portin välissä siirrytään 9. väylältä 10. tiille. Tässä on 10 väylä.																																																												9. väylä on par 5, jolla on tilaa draivata melko huolettomasti. Väyläbunkkerit olivat nyt repairia.																																																												Nämä hienot punaiset kukat kasvoivat aivan parvekkeemme vieressä.

Sunnuntai 09.02.2020 7.00 oli parvekkeella 11.9 astetta ja taivas oli pilvetön. Tunti myöhemmin auringon nousun aikaan lämpötila oli laskenut 9.8 asteeseen. Aamiainen oli 8.15 ja 8.50 lähdettiin kohti kolmatta pelikierrosta, joka pelattiin Hacienda del Alamossa. Matkaan kului noin puoli tuntia ja lähtöaikamme oli 10.26. Tunnin verran jäi aikaa klubilla, jossa tavattiin Projennin Jarkon, joka oli lähettämässä suomalaisia ensimmäiselle kierrokselleen. Me lähdettiin toisessa ryhmässä kolmestaan Annelin kanssa. Tällä kentällä griinit olivat nopeat, mutta väylät osin vähän huonossa nurmessa. Kenttä on kiva ja tykkään siitä kovasti, vaikka peli ei kulkenutkaan. Yksi positiivinen seikka on se, että missään kohtaa ei ole väylien reunalla taloja, vaan ne ovat paljon kauempana. Buggy Bar osui kerran kohdallemme. Kierros kesti 4h 20min, mikä on aivan normaali aika neljän ryhmien perässä. Kierroksen jälkeen istuttiin porukalla baarissa ja jaettiin La Torressa pidetyn kilpailun palkinnot. Sen voitti Päivi tasatuloksella Marja-Leenan kanssa. Caddie masterilta kävin varaamassa ajan keskiviikon pelille Mar Menoriin Makkosten kanssa.

Kotiin ajettiin muuten suorinta tietä, mutta Torre Pachecon läpi ajaen. Mar Menorin alueella huomattiin, että Spar-kauppa oli kiinni sunnuntaisin. Kämpällä laitettiin sitten ruokaa ja nautittiin kauniista iltapäivästä.

Lämpötila oli 16.30 kotiin tultaessa 18.5 astetta ja koko päivän paistoi aurinko.

Hacienda del Alamo
Hacienda del Alamo oli meille jo tuttu kenttä reilun vuoden takaiselta matkalta. Kiva oli tulla tänne taas.																																																												Porttirakennelma on yksinkertaisuudessaan ihan tyylikäs. Tämä resort on erinomainen harjoittelukeskus.																																																												Klubin terassilt näkyy aika selvästi kentän luonne. Puut eivät juuri peliä häiritse. Hiekkaa ja vettä kyllä on.
Carrascoy y El Valle Regional Park näkyy heti 1. väylän taustalla. Vuoret kohoavat yli 1000 metrin korkeuteen.																																																												Päivi puttaa 5. griinillä. Tämän kentän griinit olivat parhaat, joilla pelasimme tällä reissulla.																																																												Mantelipuut olivat lopettamassa kukintakauttaan. Tämä alue on yksi maan mantelintuottajista.
Hacienda del Alamon klubitalo näkyy hyvin 7. väylälle.																																																												8. väylä on lyhyt mutta mielenkiintoinen par 3.																																																												9. tiin vieressä on nokikanan pesä keskellä lampea.
10 väylän tiipaikka on klubin lähellä lampien ympäröimänä.																																																												Tämä 12. väylä on taas par 3 (157 metriä) ja avataan lammen yli.																																																												Anneli puttaa 445-metrisen par5-väylän 14. griinillä.
16. väylällä on taas tiukkoja bunkkereita kumpuineen, joihin lyönnit usein tökkäsivät.																																																												Klubia lähestytään viimeisellä väylällä (par5). Hyvin mahtui 3 ryhmää väylälle.																																																												Kierroksen jälkeen puitiin peliä koko porukalla klubin tiloissa ennen paluumatkaa.

Maanantai 10.02.2020 Alin lämpötila oli aamulla 9.1 astetta ja taivas oli pilvetön. 8.20 lähdin aamulenkille kiertäen koko resortin. Sillä aikaa Päivi pesi pyykit, joka onnistui hyvin, koska huoneiston varustuksiin kuuluu pyykinpesukone. Resortin ympärillä on paljon viljelyä: sitrushedelmiä, salaattia ja latva-artisokkaa ainakin. Matkaa kertyi 8 km. Ennen puolta päivää lähdettiin käymään kaupassa Los Alcazaresissa. Sinne ajettiin nyt Rodan kautta molempiin suuntiin. Kävimme Consumissa ja Lidlissä.

Kämpälle päästyämme kävelimme Mar Menorin klubille syömään. Otettiin lohta, joka oli ihan kelvollista. 14.00 tulivat viimeinkin siivoojat. Homma kesti 15 minuuttia. Keittiön siivous ei kuulunut siistijöille.

Illalla 20.00 vein sekajätteet roskikseen klubin lähelle. Ruotsalaisia tuntuu olevan alueella paljon. Koko päivä oli pilvetön ja ylin lämpötila oli 19.5 astetta. Tuulta oli hieman enemmän kuin aiempina päivinä.

Mar Menor
Melkein joka aamu oli näkymä kämpästämme tällainen. Aurinko valaisi vastarannan talot.																																																												Resortia ympäröi yli 2 metriä korkea aita ja tien toisella puolella viljelykset.																																																												Cabezo Gordo näkyi tästä selkeänä maamerkkinä. Siellä käytiin myöhemmin.
Latva-artisokkaa viljeltiin myös appelsiinien lisäksi aidan ulkopuolella.																																																												Nämä ovat käpyjä eivätkä tiettävästi syötäviä. En tiedä ainakaan.																																																												Salaattia viljeltiin ympäristössä paljon, tässäkin on ainakin kahta eri lajia.
Lounaiskulman liikenneympyrässä opastetaan selkeästi resortille.																																																												Ilmeisesti bussillakin pääsee tästä Torre Pachecoon ostoksille.																																																												Aikataulun mukaan busseja kulkee ainakin joskus tiheään.

Tiistai 11.02.2020 Alin lämpötila oli aamulla 11.5 astetta ja taivas oli taas pilvetön. 10.15 lähdettiin ajelemaan kohti seuraavaa peliareenaa, Hacienda Riquelmea. Hieman ennen sitä tien varressa on Peraleja Golf Resort, jossa ei taida tällä hetkellä olla golftoimintaa. Riquelmessa on melko huonot opasteet, mutta perille löydettiin. 11.50 lähdettiin matkaan Päivin, Sinikan ja Leenan kanssa. Mielenkiintoisia väyliä kentällä on, mutta osa siirtymistä hyvin pitkiä, jopa epäjohdonmukaisia. Bunkkereita ja hiekkaisia waste landeja on todella paljon. 17. väylällä reikä oli bunkkerin takana n. 5 metrin päässä. Kivoja lampia on muutama ja hieman korkeuserojakin. Kierrokseen meni aikaa taas 4h 20min. Kotiin lähdettiin suoraan käymättä klubilla ja taas kierrettiin hieman. Kämpällä oltiin 16.50.

18.40 lähdettiin toiselle neljästä yhteisestä illallisesta Ravintola Fontanaan. Puistoalueella samaan paikkaa olivat menossa Leena ja Matti, joitten kanssa mentiin yhtä matkaa. Ravintolaan saavuttiinkin viimeisinä ja istuttiin vierekkäin jutellen paljon. Ruoka oli hyvää ja 9 euron edestä juomia saatiin. Ruokailun jälkeen poikettiin hotellin irkkupubissa Cloverissa, josta emme pettymykseksemme saaneet Guinnessia hanasta, vaan pelkästään tölkistä ja sitäkin vain neljä kappaletta. Kivan jutustelun merkeissä meni hetki ja palatessamme poikettiin Leenan ja Matin huoneistoa vilkaisemassa.

Lämmintä oli päivällä enimmillään 21 astetta ja taivaalla vain hieman pilviä. Nyt oli hiukan tuulisempi päivä.

Hacienda Riquelme
Matkalla Riquelmeen tien varrella on vanha Peraleja Golf Resort, jossa ilmeisesti ei enää ole golfkenttä toiminnassa.																																																												Peraleja Golf Resortin portti toimii kai edelleenkin, koska asukkaita alueella on. Moni omistaa täällä asunnon.																																																												Hacienda Riquelmen neliskanttisen rakennuksen sisäpihalta pääsee caddie masterin toimistoon.
Sisäpihalta on myös ovi klubin tiloihin kuten ravintolaan.																																																												Putti- ja chippigriinit ovat mukavasti rangen vierellä ja matkalla ykköstiille.																																																												1. tiillä näkyy, kuinka väyläruoho on vielä hyvin kuivaa ja harmaata.
Toisella väylällä (par5) on paljon hiekkaa väylän reunoilla.																																																												Korotetun griinin edessä on suuri bunkkeri ja muutakin hiekkaa.																																																												Matka 2. griiniltä 3. tiille mennään resortin portin vierestä.
Ylämäkeen pelattavalla 3. reiälläkin on paljon hiekkaa ja bunkkereita.																																																												4. väylä (par5) Avataan mäeltä ja sen voi tehdä näkyvän bunkkerin yli.																																																												Siirtymä 4. griiniltä 5. tiille tapahtuu kauniin puron yli.
7. väylä on par3 ja sen griini on hyvin lähellä klubirakennusta.																																																												10. väylä näytti olevan hieman alkupään väyliä vihreämpi.																																																												Tämä melkoinen monsteribunkkeri löytyy 11. väylälta.
Komeat vuoret näkyvät taustalla tälläkin kentällä monelle väylälle.																																																												15. väylä on taas par3, jolla bunkkereita riittää. Naiset kammoksuvat tätä.																																																												Päätösväylä pelataan lammen rantaan ja lopussa yritetään väistellä bunkkereita.

Keskiviikko 12.02.2020 Alin lämpötila oli aamulla 12.2 astetta ja taivaalla oli pieniä pilviä. 9:n maissa käväisin kävellen Spar-kaupassa. Pienelle lenkille matkaa kertyi 3.4 km.

11.40 soitti Makkosen Pena. He olivat saapuneet Mar Menorin klubille pelaamaan kanssamme. Laitoimme nopeasti varusteet kuntoon ja mentiin klubille. Lähtömme oli varattu 13.06, mutta reilut 5 minuuttia aikaisemmin päästiin lähtemään. Ritva ja Pena eivät olleet aikaisemmin käyneet Mar Menorissa. Pena teki heti toisella väylällä birkun, mutta minulla se antaa edelleen odottaa itseään. Peli sujui melko rivakasti ja kierrokseen menikin aikaa aika tasan 4 tuntia. Tuulta oli jonkin verran eikä päivä ollut erityisen lämmin. Kierroksen jälkeen syötiin klubilla, koska Fontana ei ollut vielä auki.

Ylin lämpötila oli 19 astetta ja aurinko paistoi, vaikka pieniä pilviä taivaalla olikin.

Mar Menor
Iltanäkymä hotellin altaalta on värikäs.																																																												Irkkupubin punaiset valot houkuttelevat asiakkaita.																																																												Lähdössä kierrokselle Makkosten kanssa.
Mar Menorin kolmannen väylän lähestymisessä tulee varoa vettä.																																																												Päivi puttaa tarkasti 3. griinillä ja Ritva ihailee.																																																												5. väylän lähestymisessä on myös vesi mukana.
13. väylän lähestymislyönnin on oltava tarkka. Onneksi etubunkkeri oli repairia.																																																												15. väylä kuvattuna griiniltä taakse päin. Hiekkaa ja ruohotupsuja riittää.																																																												Päivi avaa 17 väylällä kohti griiniä. Onneksi väylä on lyhyt par3.

Torstai 13.02.2020 Alin lämpötila oli aamulla 10.5 astetta ja taivaalla oli sumupilveä. 10.00 lähdettiin kohti seuraavaa peliä La Torressa. Nyt päästiin perille suorinta tietä ja pelattiin Leenan ja Matinn kanssa. Lähtömme oli varattu 11.36, mutta pääsimme matkaan 11.25. Aurinkokin alkoi paistaa kierroksen aikana. Kaikki pelattiin punaiselta tiiltä ja kenttä helpottui kyllä oleellisesti. Parejakin tuli melko mukavasti, mutta peli kyllä ailahteli turhan paljon. Kierros kesti 3h 55min. Klubilla otettiin taas juomat ja sitten lähdettiin Turusten kanssa peräkkäin kotimatkalle. Tälläkin kertaa eksyttiin yhdessä ympyrässä, mutta kaikki tiet vievät Torre Pachecoon. Taas tuli kuitenkin ajettua uuden kylän (Los Camachos) läpi. Kämpällä oltiin 16.30.

Loppuilta kuluikin sitten ruokaa laitellessa ja syödessä sekä televisiosta snookeria katsellessa. Päivän ylin lämpötila oli 18.5 astetta.

La Torre
La Torren 2. väylä on täynnä hiekkaa reunoiltaan.																																																												Leena valmistautuu avaukseen 4. tiillä.																																																												4. griini ja sen takana värikäs pensas alikulkusillan vieressä.
Hiekkaa on paljon 5. väylälläkin, kuten näillä seuduin on tapana.																																																												Matti avaamassa hiekkaiselle ja bunkeririkkaalle 6. väylälle.																																																												7. väylän jälkeen tullaan taas sillan ali ja kukkivan pensaan vierestä.
Melkoisen muodokas ja suuri bunkkeri on tällekin väylälle rakennettu.																																																												Leena avaa melko hankalalla 11. väylällä, jossa suoraan griinille yritys saattaisi rangaista.																																																												11. väylä tiille päin. Takatii on suoraan lipputangon yläpuolella yle 200 metrin päässä.

Perjantai 14.02.2020 Alin lämpötila oli aamulla 10.3 astetta ja taivas täysin kirkas. Heti aamusta lenteli vanhaan tapaan taivaalla pieniä taitolentokoneita, jotka operoivat San Javierin lentokentältä vajaan 10 kilometrin päässä Mar Menorista. 8.45 lähdin aamulenkille kävellen ensin vaaleanruskean taloalueemme ympäri ja sitten kaupan vierestä läntiselle portille ja siitä alueen ulkopuolta itäiselle portille ja edelleen siitä klubin kautta kämpälle. Lenkki kesti 55 minuuttia ja oli 5.1 kilometriä.

10.30 lähdettiin käymään Torre Pachecossa ostamassa ruokatarvikkeita Consumista. Paluumatkalla poikettiin La Farmacia de Marina-apteekissa. Ruoka laitettiin taas asunnolla ja sen jälkeen katsottiin ampumahiihtoa. Ei mennyt naisten pikamatka hyvin!

Lämpötila kävi ylimmillään 20.1 asteessa 16.00 ja päivä oli myös aurinkoinen.

Mar Menor
Minä ja kissat. Aamukävelyllä näkee kaikenlaista.																																																												Kiva palmu resortin ulkoaidan vierellä aamun paisteessa.																																																												Resortin ulkopuolen liikkeiden pihaa ja tien takana viljelmät.
Asuin- ja liiketalon edessä on tämä muodokas puu.																																																												Alueen aita on köynnöksen peittämä. Tien piennar on tosi kapea.																																																												Resortin alueelta löytyi tällainen suihkulähderakennelma.
Torre Pachecon kaupungin reunalla on väljyyttä, kun taas vanha keskusta on hyvin tiheään rakennettu.																																																												Torre Pachecossa on 35000 asukasta ja kaupunki on tyypillinen espanjalainen kapeine katuineen.																																																												Parvekkeelta nähtiin golfkentällä tällainen bagin kuljetuskärry. Laiska nuori mies!

Lauantai 15.02.2020 Kylmän yön jälkeen lämpötila oli aamulla 7.3 astetta ja taivas täysin kirkas. 10.45 lähdettiin klubille ja minä kävin rangella. Meitä lähti taas Mar Menoriin Golfpassin kilpailuun täydet 14 pelaajaa. Meillä Päivin kanssa oli viimeinen ryhmä ja siihen tuli Markku mukaan. Tänään oli porukan toinen kilpailu. Olimme jo tiillä 12.10, kun startteri tuli ilmoittamaan, että ennen meitä lähtee yksi ulkopuolinen ryhmä. Niinpä odottelimme hetken ja lähtöaikamme olikin 12.21. Siihen tuli vielä kolmen hengen ryhmäämme lisäksi latvialainen mies, joka oli alueella 3 kuukautta. Markku joutui käsivamman vuoksi lopettamaan pelinsä heti 2. reiän jälkeen ja niin jatkettiin latvialaisen kanssa. Hän olikin hyvä pelimies. Alun hankaluuksien ja 3 putin griinien jälkeen hän alkoi paukuttaa pitkiä draiveja ja lyömään griiniosumia. Putitkin paranivat ja näimme todella hienoa peliä tältä 63-vuotiaalta latvialaiselta. Keli oli hyvä, aurinko paistoi ja tuultakin oli jonkin verran. Päivin kanssa pelattiin huonosti. Kierros kesti 4 tuntia. Kilpailussa Päivi tuli toiseksi. Kierroksen jälkeen istuttiin hetki klubilla ja sitten lähdimme laittamaan kahvia ja syömistä.

17.30 lähdin käymään autolla alueen Spar-kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita. Päivän ylin lämpötila oli noin 19 astetta. Aurinko paistoi, mutta pieni hetki loppupuolella kierrosta oli pilvistä ja tuuli viilensi oloa. Paiste kuitenkin palasi vielä.

Mar Menor
Mar Menor Golfin 1. väylän griinikin on bunkkerin vartioima, mutta vain yhden.																																																												4. väylä on monille naisille hankala, koska pitää lyödä veden yli. Kovin pitkää avausta ei tarvita.																																																												7. väylä on par 5 ja griini melkoisesti korotettu, joten tässä bunkkerit kiusaavat enemmän.
9. väylän griinille pallon saaminen on myös vaikeaa alueen muotoilun vuoksi.																																																												Eipähän 10. väylän griinikään paljon muista poikkea. Onkohan Mar Menor kilpakentäksi suunniteltu?																																																												Tässä kärryni vieressä tepasteli taas tuo outo lintu ruokaa kerjäämässä. Ei näitä pitäisi syöttää!

Sunnuntai 16.02.2020 Nyt oli alin lämpötila melko utuisena aamuna 10.4 astetta. 8.20 lähdin aamulenkille ja kävelin Torre Pachecoon päin lähikylän Los Olmosin takalaitaan. Kovin oli kylä hiljainen, mutta Cafe Los Olmos oli jo auki. Sieltä olisi saanut tuoreita leivonnaisia. Edestakainen matka suorinta tietä teki 5.8 km ja aikaa kului hieman vajaa tunti. Tänään oli pyykkipäivä. Samaan aikaan tulivat siivoojat.

Puolilta päivin alettiin katsoa mäkihyppyä Kulmin lentomäestä ja sen jälkeen naisten takaa-ajoa ampumahiihdossa. Urheilua riitti nyt muutenkin paljon. 13.30 alkoi aurinko paistaa ensimmäistä kertaa tänään. Ylin lämpötila oli vain 17.5 astetta.

Mar Menor - Los Olmos
Aamu oli nyt melko sumuinen, mutta tuuleton.																																																												4. griinillä oli norjalaisia nuoria pron kanssa.																																																												Vähän matkaa Torre Pachecoon päin on tämä puutarhaliike.
Cafe Los Olmosista olisi saanut tuoreita lämpimiä leivonnaisia, mutta ei nyt ollut tarvetta.																																																												Kuva Los Olmosin pieneen kylään Torre Pachecosta päin. Kylä oli nyt tosi rauhallinen.																																																												Mar Menor Golf Resortin länsipuolella on tämä salaattiviljelmä.

Maanantai 17.02.2020 Aamu oli vielä sumuisempi kuin edellinen ja lämpötila oli 11.4 astetta. Kentälle oli menossa jo 8.20 porukkaa tiuhan sumun keskelle. Kävin klubilla varaamassa aikaa torstaiksi 20.2. meille ja Nylandereille, toivomus 10 – 11. Vapaana olivat 9.03 ja seuraava 13.35! Piti etsiä vielä Jukan puhelinnumero netistä ja soittaa, kumpi aika otetaan. 9.03 oli ok. Sumu oli hälvennyt vasta 10.00 ja aurinko alkoi paistaa.

11.50 lähdettiin klubille ja pelaamaan taas Mar Menor. Nyt pelattiin ensimmäisessä lähdössä 12.30 ja seuranamme olivat Osmo ja Marja-Leena. Nyt kävi startteri ensimmäistä kertaa kysymässä tikettiä. Keli oli hieno, vaikka tuulta oli hieman runsaammin. Odottelemaan jouduttiin eniten koko aikana. Kierros kesti 4h 40min. Kierroksen jälkeen kokoonnuttiin koko 12 hengen porukalla ravintolaan ja siellä jaettiin myös lauantain palkinnot. Päivi sai omansa eli toisen palkinnon.

Päivä oli aika kylmä, koska tuulta oli melko paljon. Lämpötila kävi ehkä 18 asteessa.

Mar Menor
Tänään oli aamulla tosi sumuista, kun kävin klubilla aikoja varaamassa. Eipä juuri väylälle nähnyt 8.20.																																																												Pelaamaan lähdettiin puolilta päivin ja onneksi silloin oli jo aurinkoista. Marja-Leena ja Päivi puttihommissa 4. griinillä.																																																												Osmo sihtaa griinille 5. väylällä. Kovin helppoa ei ole saada griiniosumaa veden ja bunkkerin vuoksi.
Tämä lienee lehmähaikara, joka asteli ylväästi 6. tiillä. Ei tuntunut olevan kovin arka.																																																												6. griinin edessä on vähän ylimääräisiäkin bunkkereita tällä par5-väylällä.																																																												Tämä hyvän näköinen kukka loisti matkalla 13. tiille. Joku voi tietää, mikä se on.
Kuva 16. väylältä lammen yli alueelle, jossa ryhmämme asusteli kuukauden.																																																												Tämä kuva on taas 14. tiipaikan kohdalta kohti taloa, jossa asuimme 15. tiin takana.																																																												Mar Menor Golf Clubilla on tällainen Westwood-tuotteiden mainosjuliste.
Aurinko teki hotellin seinään kivan palmun varjon kuin se olisi siihen maalattu.																																																												Kuva huoneistomme keittiöstä, jossa oli pyykinpesukone, mutta ei astianpesukonetta.																																																												Olohuoneesta siirrettiin kaksi tuolia makuuhuoneeseen, jossa tuoleja ei ollut ollenkaan.

Tiistai 18.02.2020 Nyt oli lämmin yö. Aamulla 6.20 lämpötila oli 14.5 astetta. 9.00 menin käymään golfklubilla. Huomasin, että viereisen huoneemme ovi oli auki eikä ketään näkynyt sisällä. Mar Menorissa oli alkamassa Projennin viikkokilpailu. Jarkon kanssa juttelin pitkään. Patu oli kasöörinä ja tulosten kirjaajana. Jenni oli asioilla. Siinä istuessamme satoi pienen kuuron. Sade kuitenkin loppui ennen ensimmäistä starttia 10.06. Minä menin kämpälle ja Päivin kanssa lähdettiin kaupalle Los Alcazaresin Lidliin. Rodan kautta ajettiin kumpaankin suuntaan. Palatessamme ajettiin Torre Pachecoon katsomaan, millainen on Torre Pacheco Municipal Golf Club. Se on 9-reikäinen par-3-kenttä, jonka greenfee on vakuutuksineen 19.5 euroa. 12.00 palattiin asunnolle ja matkalla golfkentältä resortille satoi tihkua.

Asunnolla huomattiin, että viereisen kämpän ovi oli edelleen auki ja valot päällä. Tilanne oli sama jo aamulla 9:n jälkeen, kun menin klubille. Naapurit saapuivat vasta 18.45. Aurinkoa ei päivän aikana näkynyt ja ylin lämpötila oli 15.3 astetta. Illalla 18:n maissa oli vielä satanut. Kun vein sekajätteitä roskikseen, taivaalla näkyi jo tähtiä.

Mar Menor
Projennin kilpailun rekvisiitta on paikoillaan 1. tiillä.																																																												Tällaisella kärryllä kuljetetaan tavaroita kilpailuihin.																																																												Ensimmäiset kilpailijat lähdössä pienessä tihkusateessa.
Torre Pacheco Municipal Golf Course on 9-reikäinen kenttä, joka ei ole turhan helppo.																																																												Verkon läpi näkyy 9. ja 18. väylän yhteinen griini. Tiipaikat ovat kaikille 18 väylälle omat.																																																												Pieni Caddie Masterin toimisto on alhaalla ja yläkerrassa sisäravintola ja kookas ulkoterassi.

Keskiviikko 19.02.2020 Edelleen oli aika lämmin yö. Aamulla alin lämpötila oli 13.1 astetta ja taivas oli pilvinen. 8.30 pilvet hajosivat ja aurinkokin jo paistoi. 9.00 maksoin eilen varatun Campoamor Golfin greenfeet Golfpassille (55 €/pelaaja). Sitten lähdettiin heti ajamaan kohti Condado de Alhamaa, jossa pelattiin päivän peli. Matka sinne kesti 45 minuuttia. Tiskille maksettiin taas 9 euroa hengeltä. Lähtöaikamme oli 10.51 ja meitä oli kaikkiaan 8 pelaajaa. Minä pelasin miesryhmässä Markun, Osmon ja Matin kanssa, Päivi toisessa ryhmässä Annelin, Marja-Leenan ja Leenan kanssa. Kenttä oli hyvin kuivan näköinen, mutta ihan pelikunnossa eikä griineissäkään ollut moittimista. Kaikki pelattiin punaiselta tiiltä. Keli oli pääosin pilvinen, mutta välillä paistoi aurinkokin. Tuuli oli melko vähäistä. Kierros kesti 4h 20min. Pelin jälkeen nautittiin juomat klubin terassilla ja sitten lähdettiin kotimatkalle.

Condado de Alhama
Condado de Alhaman klubitalo on melkoisen vaatimaton, mutta terassitilaa on hyvin.																																																												Heti 1. tiistä näkee, että tiiboxit ovat pyöreät. Myös hiekka on kentän oleellinen osa.																																																												Matti on aloittamassa kierrosta tasaisella ja aika kuivalla ykkösväylällä.
Markku on 4. väylän pelannut ja Osmo on vielä viimeistelemässä omaansa.																																																												Kuudennella väylälläkin näkyy kentän kuivuus. Tällä par4-väylällä avataan ylämäkeen ja sitten mennään alas.																																																												Kentällä näkyi monessa paikkaa aika paljon erilaisia kotiloita, joita en itse tunne.
Päivi, Leena ja Marja-Leena etenevät 5. väylää ja Anneli on jo mennyt.																																																												Melko haastava par3 on tämä 7. väylä. Draiveria piti lyhytlyöntisen käyttää.																																																												9. väylä on aika vaativa ainakin lähestymisen osalta. Kivasti on lampia tällä kentällä.
Tässä näkyy 9. väylää, jossa Päivin porukka on jo tulossa griinille.																																																												14. tiillä oli sorsia ja nokikanoja kärttämässä ruokaa. Oikein hätistellä piti!																																																												Bunkkereita on tällä väylällä kiusaksi asti eikä noita niemekkeitä ehditä juuri leikata.
Päivin porukassa Leena on joutunut yhteen näistä ikävistä bunkkereista.																																																												Tässä on vaikeimman väylän (16) griinialue. Bunkkereita ja hiekkaa riittää tällä väylällä.																																																												Päätösväylän kiusana on vasemmalle viettävä penkka ja jyrkkä rinne kohti lampea griinialueella.

Mar Menor
Hotellin uima-altaalla on panostettu esteettisyyteen.																																																												Värikäs on pimeällä tämä hotellin piha-alue.																																																												Matkalla klubilta asunnollemme on liikenneympyrässä valaistu puu.

Torstai 20.02.2020 Nyt oli taas melko kylmä yö, 8.0 astetta. Taivas oli puolipilvinen, mutta aurinkoista on luvassa. 8.20 lähdettiin klubille, koska meillä oli peli Leean ja Jukan kanssa Mar Menorissa. Matkaan päästiin 9.00 ja koko kierros saatiin pelata omaa tahtia, koska edellä lähteneet menivät lujaa eikä perässä lähteneet tulleet lähelle. Peli-ilma oli hyvä. 16.väylällä oli väylän leikkaus käynnissä, mutta se ei juuri menoamme jarruttanut. Kierros kesti pari minuuttia vaille 4 tuntia. Kierroksen jälkeen istuttiin klubin terassilla, johon ilmestyivät myös vanhat tuttumme Kyllikki ja Jouni tyttärensä ja lapsenlapsensa kanssa. Heidän kanssaankin juteltiin tovi. Vieraamme lähtivät sitten takaisin asunnolleen Torreviejan pohjoispuolelle Orihuela Costaan.

Päivän ylin lämpötila oli 17.3 astetta ja päivä melko aurinkoinen.

Mar Menor
3. väylällä oli vielä melkoisesti kastetta 9:n jälkeen, mutta ei se peliä haitannut.																																																												Tässä 5. ja 6. väylän välinen lampi kuvattuna 5. väylältä.																																																												8. väylän vaativa griini ja sitä vartioivat bunkkerit.
9. väylä kuvattuna griinin takaa. Tällä väylällä ei bunkkeri juurikaan haittaa.																																																												10. väylän avaukseni meni vasemmalle ja nyt on kyllä bunkkereita pelissä.																																																												13. väylän hiekkaranta ja matkalla griinille vettä ja bunkkeri (nyt repair-alue).
18. väylä ja vielä pitäisi selvitä noista bunkkereista. Terassi kutsuu!																																																												Jukka ja Leea ottavat syömistä ja me Päivin kanssa juomista.																																																												Tarjoilija tarjoutui ottamaan kuvan ryhmästämme. Kiitokset hänelle!

Perjantai 21.02.2020 Edelleen oli viileä yö, 8.4 astetta. Taivas oli melko pilvinen. 9.00 alkoi aurinko paistaa ja vain pieniä poutapilviä näkyi taivaalla. Siihen aikaan lähdin aamulenkille ja kävelin Los Alcazaresiin päin reilut pari kilometriä. Siellä on tien vieressä Galaxy Golf Store. Lenkin pituus oli 8.3 km ja aikaa kului 1h 25min.

11.00 lähdettiin Päivin kanssa käymään Galaxy Golf Superstoressa, josta ostettiin 3 shortsit 2:n hinnalla. Sitten ajeltiin Torre Pachecon Consumiin ruokaostoksille ja sieltä tultiin suorinta tietä ruoan laittoon.

Päivä oli aurinkoinen, mutta viileä. Illalla oli täysin pilvetön taivas ja tähdet loistivat. Sirius? erityisesti tuikki kirkkaana luoteen suunnalla. Ylin lämpötila oli 16.5 astetta.

Mar Menor
Rangen proalueella oli nuorta väkeä valmentajineen runsaasti heti aamusta.																																																												Vähän Mar Menor Resortista Los Alcazaresiin päin rakennetaan uutta resortia.																																																												Resort Santa Rosalia on vielä alkuvaiheessa rakennusten osalta. Golfkenttää siihen ei kuulu.
Teollisuusalueen reunassa on Golf Galaxy Superstore, jossa myöhemmin kävimme.																																																												Cabezo Gordo näkyy melkein joka paikkaan ja kauas tällä tasaisella alueella.																																																												Golfliikkeen lähellä on myös hieno minigolfrata Golf Delux ravintoloineen.
Uuden resortin kohdalla tien reunaa kohennetaan reilun kilometrin matkalla.																																																												Läheisellä Shellillä polttoaineiden hinnat olivat n. 20 centtiä halvempia kuin Suomessa.																																																												Munkkiaratteja istui puun latvassa Mar Menorin klubin vieressä.

Lauantai 22.02.2020 Tänään oli yksi kylmimpiä öitä, alimmillaan 5.4 astetta. Taivas oli selkeä. 9.00 lähdettiin ajamaan kohti Hacienda del Alamoa, jossa meillä oli päivän kilpailu. Matka kesti hieman vajaat puoli tuntia. Ensimmäisen ryhmämme starttiaika oli 10.24, mutta koska ennen meitä oli joku klubin kilpailu, lähtömme myöhästyi runsaasti. Meitä oli kaikkiaan 10 pelaajaa. Ensimmäinen ryhmä pääsi matkaan n. 11.10. Päivi pelasi Annelin, Leenan ja Alpon kanssa ja minä lähdin viimeisessä ryhmässä Markun ja Marja-Leenan kanssa. Peli meni kyllä huonosti, mutta mukavaa meillä oli. Sää oli hyvä ja buggy barkin kävi tarjoamassa palveluitaan. Kierros kesti 5h 5min ja perässämme tullut ranskalaispariskunta meinasi varmasti hermostua odotteluun. Kentän lammikoissa uiskenteli nokikanojen lisäksi myös pikku-uikkuja. Osassa lammista oli myös punaisia kaloja.

Juomien jälkeen lähdimme resortille, jossa oltiin vähän ennen klo 18:aa. Hissi ei toiminut ja soitin siitä receptioniin. Päivin laittaessa ruokaa napsahti pääsulake pois päältä. Se saatiin kuitenkin hoidettua sähkökaapista.

Päivän ylin lämpötila oli n. 17 astetta, mutta kentällä pärjäsi hyvin shortseissa ja t-paidassa.

Hacienda del Alamo
Näkymä klubilta 10. väylälle päin on todella hieno.																																																												Päivin ryhmän naiset lähdössä kilpailuun 1. tiillä.																																																												1. väylän kummut näkyvät selkeästi 2. väylän suunnasta.
8. väylän tii ja 9. väylä kuvattuna 3. väylän jälkeen.																																																												Porukkamme viimeinen ryhmä on nyt 2. griinillä.																																																												8. ja 9. väylän lammet ovat oiva lisä tälle kentälle.
Osasta kenttää avautuu todella avara näkymä ympäristöön.																																																												Miehet miettivät lyöntejään 8. tiillä, ettei tulisi ongelmia.																																																												Lammessa uiskenteli nokikana ja pikku-uikku sulassa sovussa.
Hacienda del Alamon näyttävä klubitalo näkyy aika monelle väylälle.																																																												Värikkäitä kukkaistutuksia on kentällä monessa paikassa. Kukkaloisto on alkamassa.																																																												Ryhmämme jälkeen pelanneita junnuja odottelee kavereitaan 18. griinin vieressä.

Sunnuntai 23.02.2020 Tänään oli taas kylmä yö, alimmillaan 6.5 astetta ja taivas oli pilvetön. 8.45 lähdin aamukävelylle. Läntisen portin kautta kävelin La Pueblan kylään ja takaisin itäisen portin kautta. Matkaa kertyi 9 km. Päivä meni talviurheilua televisiosta katsoen.

Mar Menor - La Puebla
Mar Menorin resortalue kuvattuna n. kilometrin päästä La Pueblan tieltä.																																																												La Puebla ei ole kovin suuri kylä, mutta on silti kaupunkimainen.																																																												Tältä näyttää kylän luoteisreunalta Mar Menoriin päin.
Komea pieni kirkko kylässä on ja sen edessä pieni puisto.																																																												Kirkon oven pielessä on kaksi maalausta ja tässä niistä toinen.																																																												Puistikossa on pari vanhaa maatalouskonetta vuodelta 1875.
Tässä on toinen vanha kone, joka on alkeellinen äes.																																																												Casinokin kylässä on tai ainakin El Casino de la Puebla-baari.																																																												Mar Menorin resortalueen ulkopuolestakin on pidetty huolta.

18.45 mentiin parkkipaikalle, josta bussi haki meidät 10 henkeä ja vei Los Alcazaresiin. Siellä mentiin rannalla sijaitsevaan La Encarnación-ravintolaan, jossa syötiin ja seurattiin hyvää flamencoesitystä. Päivikin oli hetken mukana tanssimassa. Show kesti 1.5 tuntia. 22.15 käveltiin bussille, joka odotti meitä City Hallin edessä ja vei meidät Mar Menor Resortiin.

Päivän ylin lämpötila oli 19.0 astetta ja taivas pilvetön.

Los Alcazares
La Encarnaciónin terassilla oli paljon porukkaa, vaikka ilta alkoi jo viiletä.																																																												Ei ehditty tähän ravintolaan happy hours-tarjouksista nauttimaan.																																																												Flamenco-esityksen takia tänne tultiin ja sitä kyllä nähtiin.
Tanssijat kyllä osasivat hommansa ja sitä oli kiva katsella.																																																												Asu vaihtui melko tiuhaan ja välillä tanssijat kävivät eri puolilla salia näyttäytymässä lähempänä.																																																												Tässä on kunnon matadori. Tämä oli ensimmäinen kertani flamenco-esitykessä.
Yleisöäkin pyydettiin mukaan ja Päivihän oli siellä ensimmäisenä.																																																												Paluumatkalla bussille käveltiin kaupungintalon taitse parkkipaikalle.																																																												Kaupungintalo oli hillitysti valaistu melkoisen suuri rakennus.

Maanantai 24.02.2020 Jälleen oli kylmä yö, alimmillaan 4.5 astetta ja taivas edelleen pilvetön. 10.40 lähdettiin Mar Menorin klubille. Ensimmäinen lähtömme oli 11.18. Minä olin toisessa lähdössä Sinikan, Maijan ja Osmon kanssa. Päivi pelasi taas Annelin, Karin ja Matin kanssa. Lähtemään päästin vähän etuajassa ja meidän ryhmämme pääsi matkaan 11.20. Matka alkoi hyvin, sillä buggy bar tuli jo 2. väylällä. Nyt se tuli vielä toisenkin kerran ollessamme 14. väylällä. Peli kulki minulla viimeinkin hyvin, suorastaan erinomaisesti. Pareja tuli runsaasti ja lisäksi yksi birkku. Pelasin punaisilta tasoitukseeni eli sain 36 pistettä (82 lyöntiä). Kierros kesti 4h 10min. Kierroksen jälkeen otettiin koko porukalla oluet ja Markku jakoi edellisen kilpailun palkinnot ja taas Päivi voitti. Mar Menorissa ja muuallakin esiintyvä vihreä papukaija on munkkiaratti.

Asunnolla laitettiin heti ruokaa ja nautittiin kauniista illasta. Ylin lämpötila oli tänään 19 astetta ja tuulta oli 14 km/h.

Mar Menor
Osmo lyö lähestymisen 3. väylällä vettä varoen. Ei ole helppo tämä 416-metrinen par4.																																																												Näkyi Mar Menorissakin pikku-uikku uiskentelemassa. Eniten kuitenkin näkyi nokikanoja.																																																												Tämä Espanjassa tavallinen palmuissa pesivä papukaijalintu on munkkiaratti.

Tiistai 25.02.2020 Nyt oli taas vähän lämpimämpi yö, 9.9 astetta. Hieman oli pilviä taivaalla. Aamiaisen jälkeen 9.00 lähdettiin Torre Pachecoon, jossa kävin pelaamassa Torre Pacheco Municipal Golf Coursen 9 reikää. Sain hieman alennusta, koska pelasin vain 9 reikää. Hinta oli 15.5 euroa. Kenttä on aika haastava, vaikka pisin väylä onkin vain 120 metriä. Osalla väylistä on lyötävä puiden yli ja lampia on monta. 2 kertaa kierrettynä väylien 10-18 tiipaikat ovat erikseen, mutta griinit tietysti samat. Griinit olivat oikein hyväkuntoiset ja sopivan nopeatkin. Bunkkereiden hiekka oli kyllä turhan pehmeää. Heti toisella väylälle tein reissun toisen birkkuni. Tämä oli minulle kenttä numero 304 ja Espanjassa numero 41.

Torre Pachecosta ajettiin sitten San Javieriin ja matkalla tankattiin Shellillä, jossa 95-bensiini maksoi 1.24 €/l. San Javierissa käytiin suuressa urheiluliikkeessä Decathlon, josta ostettiin molemmille edulliset golfkengät ja sukat. Sitten mentiin suoraan Los Alcazaresin Consumiin ruokaostoksille ja sieltä suoraan ruoan laittoon. Hissi oli edelleen epäkunnossa. Aterian jälkeen kävin pienellä lenkillä resortin alueella ja kyselin hotellin respasta hissimme tilannetta. Kaveri ei tiennyt mitään ja soitti jollekin kollegalle, joka lupasi käydä katsomassa. Kun kävin illalla 20:n jälkeen viemässä sekajätteitä roskiin, oli hissi saatu jo kuntoon.

Ylin lämpötila oli 23.0 astetta ja taivaalla näkyi vain muutamia pieniä ohuita pilviä.

Torre Pacheco
Torre Pachecon minikentän 1. väylä lyödään noiden puiden yli. Mittaa on 106 metriä.																																																												Tämä lampi on myös lyöntisuunnassa ennen griiniä. Ankka poikasineen viihtyi siinä.																																																												1. ja 10. väylän griini ja pehmeä bunkkeri. Takana range, jossa lyödään verkkoon (n. 10 m).
Aika suuri on tämä lampi 1. ja 10. väylän griinin edessä. Se on myös 10. väylän aloituksen tiellä.																																																												Kenttä on tasainen ja tässä on 2. väylä, jonka griini on myös lammen takana.																																																												Komeita pieniä lampia on kentällä useita. Onneksi ei tarvinnut lähemmin tutustua!
Griineihin ja niiden ympäristöönkin on panostettu ja ne olivat hyväkuntoisia ja aika nopeita.																																																												Myös kauniita istutuksia on kentällä muutama. Tämä on niistä näyttävin.																																																												4. väylälläkin lyödään lammen yli. Aidan takana on katu ja koulu.
Tämä on 4. ja 13. griini. Aika lähellä griiniä on tuo lammen reuna. Tii on vasemmalle yksinäisestä puusta.																																																												6. väylä avataan myös lammen yli, mittaa 94 metriä. Kenttäalue on aika kapea!																																																												Tällä 8. väylällä ei ole lampea, mutta puun yli on lyötävä, mittaa 100 metriä.

Keskiviikko 26.02.2020 Yöllä ja vielä aamullakin oli melko kovaa tuulta. 6.00 oli lämpötila 15.4 astetta. Sen jälkeen se oli alimmillaan 14.6 astetta ja tuuli oli tyyntynyt. 8.45 lähdettiin Päivin kanssa ajamaan kohti Campoamor Golfia, jossa meillä oli peli Seijan ja Arton kanssa. He tulivat paikalle La Sellasta Benidormin pohjoispuolelta. Caddie masterilla oli Projennin lähettämät voucherit ja maksoimme vain vakuutukset 1.5 euroa/pelaaja. Lähtömme oli 10.30, mutta Seija soitti Päiville, että he odottelevat meitä El Plantiossa. Heiltä oli unohtunut, että sovimme kentän vaihdosta. Kävin caddie masterilla siirtämässä aikaamme ja 11.56 oli vapaa.

Campoamor Golf
Campoamorin parkkipaikan kulmasta 1. tiin vierestä löytyy hyvä opastaulu.																																																												Parkkipaikalta mennään mäki ylös klubille ja hotellille. Keskellä näkyvä tie on yksisuuntainen alas päin.																																																												1. tii, range ja harjoitusalueet ovat aivan parkkipaikan vierellä. Tien toisella puolella on urheilukeskus ja sen terassin vieressä on parempi puttigriini.
Urheilukeskuksen terassin kaiteella istui tämä aika kesy punapyy.																																																												10. väylä näkyy parkkipaikalta ja tässä näkyy myös luvassa olevat korkeuserot.																																																												Klubin terassi on rakennuksen eteläpuolella, joten se on aurinkoinen paikka.

Seija ja Arto tulivat klubille reilu puoli tuntia ennen lähtöä. He hakivat vielä kärryt ja kaikki muu oli jo hoidettu. 11.50 pääsimme lähtemään ison suomalaisryhmän perään. Odottelua tuli melkoisesti. Kaikki kentän väylät olivat kallellaan oikealta vasemmalle. Väylät olivat hyvin vihreitä ja griinit muuten hyvät, mutta hieman hitaat. Bunkkerit olivat kivikovia. Korkeuseroja on melkoisesti, mutta ihan hyvä oli mennä kärryjen kanssa. Sokkoväyliä on turhan paljon. Kenttä on hyvin pitkä: takatii 6277, keltainen 6114, sininen 5527, punainen 5167. Me miehet pelattiin siniseltä tiiltä. Arto teki yhden birkun, mutta oma peli oli taas hukassa. Kierros kesti 4.5 tuntia. Sen jälkeen käytiin hotellin/klubin terassilla ottamassa oluet ja syömässä. Tämä oli kenttäni numero 305 ja 42 Espanjassa. Aterian jälkeen lähdimme ajelemaan kohti majapaikkojamme ja me oltiin omassamme 18.20. Päivä oli melko tuulinen, mutta aurinko paistoi ja lämpötila oli 21 astetta.

Campoamor Golf
Kierros on alkamassa ja Arto ihmettelee vasemmalle kallistuvaa väylää.																																																												Onneksi griinit ovat keskimäärin suoria. Tässä tsiikataan kallistuksia 1. griinillä.																																																												3. väylä ei ole kauhean kalteva, mutta kapea kyllä. Yleensä oli tilaa väylillä hyvin.
Seija, Arto ja Päivi 3. tiillä ja hymy oli vielä herkässä. Koettelemukset olivat edessä päin tällä melko oudolla kentällä.																																																												Tässä on 5. väylän avauspaikka ja se lyödään sokkona. Mitään soittokelloja ei ollut. Näitä paikkoja oli useita.																																																												Tällä 7. väylällä näkyy kuvan keskellä silta ja betoninen kanaali. Se oli pelissä muutamalla väylällä ja oli yllättävän leveä.
Tässä näkyy sitten tämän par5-väylän loppupäätä. Aika hankala väylä tämä on.																																																												Seija astelee 9. tiille ja tuo betoniränni tulee vastaan vielä toisenkin kerran.																																																												Tämä kohta 9. väylällä muistuttaa kovasti 7. väylän avauspaikkaa. Oli kuitenkin vähän helpompi väylä.
Seija avaamassa 10. tiillä (par3) ja tässä pitää lyödä nyt outin puolella olevien pensaiden yli.																																																												11. väylä on siniseltä tiiltä 244 metriä ja suora matka griinille on alle 200 metriä. Soittokelloa ei ole!																																																												Tässä näkyy 11. griini. Tiipaikat ovat mäellä eivätkä puut ole kovin korkeita, joten hieman houkutteli!
12. väylä on par 5 ja se kääntyi ennen tuota puurivistöä oikealle. Ei ollut kuitenkaan hankala väylä.																																																												Tämä kuva on otettu 12. griiniltä kohti 14. ja 15. väylää. Pelaajat ovat 15. tiillä ja takana 14. griini.																																																												Tässä ollaan 14. tiillä. Mäen päälle on n. 150 metriä ja sen taakse ei näy. Täysi sokkoväylä!.
Tämä kuva on otettu 14. väylältä ja 15. griini sekä 12. väylä näkyvät. Oikealla on hieman 16. väylää.																																																												Kaltevuus on vahva 16. väylällä, joka kääntyy vasemmalle tuolla auton takana.																																																												Nyt ollaan 16. griinillä ja Päivin putti näyttää olevan oikein hyvä. Griinit olivat kentällä hyvät.
17. väylä on lyhyt par3 ja lyödään rotkon yli. Sama rotko jatkuu griinin oikelle puolelle.																																																												Hotelli näkyy ja viimeisellä väylällä ollaan. Tämä olikin yksi tasaisimpia tällä kentällä.																																																												Komealla terassilla ollaan ja koitos on ohi. Oli kuitenkin melko mielenkiintoinen kenttä!

Torstai 27.02.2020 Aamulla 6.00 oli lämpötila 9.2 astetta. Taivas oli melkein täysin pilvetön. 9.45 lähdettiin ajelemaan kohti El Valle Golfia. Siellä pelattiin neljäs kilpailumme. 9 eurolla selvittiin taas. Minä pelasin ensimmäisessä lähdössä Annelin, Marja-Leenan ja Sinikan kanssa ja Päivi viimeisessä ryhmässä Markun, Leenan ja Alpon kanssa. . Nyt pelasin taas siniseltä tiiltä, joka oli pituudeltaan sopiva. Kenttä on hyvin kaunis ja hyväkuntoinen. Korkeuserojakin on mukavasti. Sisääntulossa on muutama lampi ja koko kentällä hiekkaista waste landia aika paljon ja niissä puskia. Griinien nopeus oli melko sopiva. Kierros kesti 4h 20min. El Vallessa oli ehdottomasti reissun komeimmat väylät ja se oli kaunein kenttä. Pelin jälkeen istuttiin hetki klubilla ja sitten ajettiin asunnolle, jossa oltiin 17.25.

Ruoan laitto alkoi heti. Sää oli kaunis ja lämmintä 21 astetta ja tuulta oli hieman.

El Valle
El Vallen terassi on melkoisen suuri ja valoisa.																																																												Terassilta avautuu avara näkymä kentälle kuten pitääkin.																																																												Kentän nimeä ei juuri muualla näy kuin proshopissa.
Tämä on mahtavan kokoisen klubirakennuksen hulppea pääsisäänkäynti.																																																												1. väylä avataan kohti yli 450-metristä kukkulaa. Aikalailla on hiekkaa täälläkin.																																																												Osa ryhmäämme on tässä odottelemassa lähtöä 1. tiillä.
Sinikka sihtaa, minne avauslyönti meni tällä 2. väylällä.																																																												3. väylä on avara par5, jolla on tosiaankin hyvin tilaa. Ja hiekkaa..																																																												Seuraava väylä on lyhyehkö par4, jossa griiniä ei ole kokonaan ympäröity bunkkerein.
5. väylä on myös lyhyt, mutta kallellaan vasemmalle estealueeseen päin.																																																												Tämä par3 (6.) on tiin ja griinin välistä melko kivinen ja oikealta pääsee parhaiten griinille.																																																												7. väylä on par5, jolla on mittaa yli 500 metriä. Se ei ole kuitenkaan turhan hankala.
Näitä keltaisia kukkia näkyi monessa paikassa täällä. Muuallakin niitä on näkynyt.																																																												8. väylä on kiva, vaikkakin haastava. Oikealla kallion päällä on 11. tiiboxi, jossa näkyy miehiä.																																																												8. väylän griinialue on melko kinkkinen bunkkereiden vuoksi. Griini on kuitenkin hyvä.
Tämä 9. väylä on keskimittainen par3 ja takana näkyy yksi resortin suurimmista taloista.																																																												10. väylä on melko lyhyt par4, jossa griinin oikeassa reunassa ei ole bunkkereita.																																																												Kuvassa oikealla näkyvä on väyläbunkkeri, josta ei ole paljon harmia.
Nyt ollaan väylän 11 tiillä. Tämäkin on hyvin lyhyt par4, keltaisilta 260 metriä. Tosi kiva väylä!																																																												Sama väylä vastakkaisesta suunnasta. Korkeimman kohdan vasemmalla puolella on tii.																																																												12. väylä on taas par3, jolle bunkkerit antavat näyttävyyttä. Oikealla on hiekkaa ja kivikkoa.
Kentän komein väylä on tämä par4 (13.). Vettä on vasemmalla ja griinin lähelläkin. Kts. seuraava kuva!																																																												Kaunis koski ja silta sekä hieno griini, jonka lippu näkyy kuvan keskellä. Tykkään!																																																												Saman lammen toista puolta tullaan takaisin 14. väylää, joka on myös melko lyhyt.
15. väylä on par3, jossa kyllä bunkkereita riittää. Mittaa on 157 metriä keltaisilta.																																																												Seuraavalla väylällä on taas hiekkaa ja turvetupsuja sekä kauempana puitakin! Tämä on par5.																																																												17. väylä avataan lampea päin, mutta tilaa oli riittävästi meikeläiselle (250 m).
Lammen suihkulähteen takana näkyy El Vallen klubi ja ollaan yhtä vaille valmiita.																																																												Oikealla on 18. väylällä paljon bunkkereita, mutta ei sinne tarvitse lyödä sillä tilaa on.																																																												Terassilta otin kuvan Päivin ryhmän touhuista 18. griinillä. Hieno kenttä on tämä!

Perjantai 28.02.2020 Nyt oli taas hieman lämpimämpi aamu, sillä alimmillaan oli lämpötila 11.7 astetta. Selkeä sää oli, mutta 312 metrin korkeudelle yltävä Cabezo Gordo näkyi pienessä usvaverhossa. 8.30 aamiaisen jälkeen lähdin aamukävelylle. Menin itäisestä portista (Acceso Santa Rosalia) ja kävelin siitä vasemmalle Santa Rosalian pikkukylään. Ainakin kolme baaria/ravintolaa huomasin siellä. Tien varsihan on täynnä viljelyksiä. Takaisin tulin samaa reittiä mutta resortille läntisestä portista (Acceso Torre Pacheco) ja harjoitusväylän ja rangen reunaa pitkin asunnolle. Matkaa kertyi 7.1 km ja aikaa kului 70 minuuttia. Päivillä oli tänään pyykkipäivä.

Santa Rosalia
Maatalouteen liittyviä firmoja on tällä seudulla luonnollisesti paljon.																																																												Niin on viljelmiäkin. Taustalla näkyy usvan keskellä Cabezo Gordo.																																																												Santa Rosaliaan johtava tie on paikoin melkoisen kapea, mutta ei ollut kyllä liikennettäkään.
Ensimmäisenä tulee kylässä vastaan La Almazara-ravintola.																																																												Kylä on tosi pieni, mutta on siellä Plaza Isidro Madrid Norte-aukio.																																																												Melkoisen hulppea on tämän talon porttisysteemi
El Labrador-ravintolan sisäänkäynti ei ole kovin houkutteleva. Liekö edes toiminnassa?																																																												Viljelmien takana näkyy Mar Menor Resort ja sen hotelli kattojen yläpuolella.																																																												Appelsiinipuut tuottavat melko mukavaa satoa. Onkohan useampi satokausi?

11.00 lähdettiin ajelulle katsomaan lähempää Cabezo Gordoa. Menomatkalla ajettiin Balsicasin tietä ja sitten Los Alcázaresiin päin, jolta poikettiin vuorelle päin. Parkkipaikalta kiivettiin vähän ylöspäin, jossa oli melko avara luola, mutta se oli pimeä, joten etenimme vain pienen matkan. Minä jatkoin vielä ylöspäin ja siellä oli pienempi ahdas luola, jonne pääsi kumartamalla. 15 metrin päässä suuaukosta oli teräsportti, joka oli kiinni. Takaisin ajettiin Los Alcázaresiin päin ja sitten kohti La Pueblaa ja pian oltiinkin Mar Menor Resortin portilla. Spar-kaupassa poikettiin vielä ostoksilla.

Päivä oli lämmin, ylimmillään 22.4 astetta.

Cabezo Gordo
Cabezo Gordon parkkipaikalla on hyvät opastaulut.																																																												Tässä on kartta isommasta opastaulusta.																																																												Parkkipaikalta näkyy keskellä kolme sadekatosta.
Melko karuja ja vaikeakulkuisia ovat rinteet täälä, mutta onneksi on tehty hieman polkuja.																																																												Tässä näkyy yhden luolan suuaukko ja aika vaikeakulkuinen polku sinne.																																																												Tämä luola on melko avara, mutta ainut valo tule ulkoa. Parikymmentä metriä näkee hyvin kulkea.
Tätä polkua oli helppo kävellä ja kaide oli kyllä tarpeen. Ei tätä pitkälle ollut, kunnes loppui. Toinen polku lähti parkin läheltä toiseen suuntaan.																																																												Polun päässä on näköalaopas, josta näkyi, missä ovat mm. La Manga ja Mar Menor. Nyt oli vaan liian usvaista nähdä noita paikkoja.																																																												Tämä luola oli ahtaampi, sillä jouduin kumartumaan kunnolla päästäkseni sisään. Siellä oli hieman avarampaa muutama metri.

Lauantai 29.02.2020 Viileän aamun alin lämpötila oli 9.9 astetta. Pientä pilvisyyttä oli, mutta aurinko paistoi. 10.00 lähdettiin pelaamaan Hacienda Riquelmeen. Alkumatka meni hyvin, mutta Riquelmen resortin alueella ei ollut opasteita ja ajettiin viimeisestä ympyrästä ohi. Perille kuitenkin löydettiin ja ehdimme Annelin, Matin ja Osmon kanssa oikein hyvin tiille. Lähtöaikamme oli 11.36 ja ajoissa lähdettiin. Päivi pelasi Sinikan, Maijan ja Markun kanssa. Keli oli hieno ja melko tuuleton. Siirtymät vähän ärsyttivät, mutta hyvin edettiin. 8. väylällä tein reissun 3. birkun. Kierros kesti 4h 45min. Pelin jälkeen istuttiin terassilla ja jaettiin El Vallen kilpailun palkinnot. Päivi voitti ja minä olin toinen. Päivi voitti neljästä kilpailusta kolme ja oli kerran toinen. Hyvää tasaista peliä!

Hacienda Riquelme
Hacienda Riquelmen terassilla ehdittiin hyvin juomaan aamukahvit. Ja aurinko paistoi.																																																												Kentän vieressä meni juna Cartagenasta Murciaan ja rannikolle vievää rataa.																																																												1. väylän griinin edessä on oikealla melkoinen bunkkeri pelaajien haasteena.
Kentän porttirakennelma on aika hieno. Vapaasti ei yleensä kentille päässytkään ajamaan.																																																												3. väylällä yritettiin pitää huolta siitä, että väylä pelataan doglegina. Oikomisessa oli suuret riskit.																																																												Tätä näkymää 4. griiniltä 5. tiille siirryttäessä tätä oli vaikea olla kuvaamatta.
Kaislikon läpi näkyi 4. väylälle, jossa Päivi ja Sinikka etenivät kohti griiniä.																																																												Osmo on mietteliäänä 9. tiillä. Tämäkään väylä ei ole niitä helpoimpia.																																																												9. väylän griinin edessä on onneksi vain yksi pieni bunkkeri, mutta takana vähän enemmän.
11. väylä on ehkä kentän haastavin väylän poikki menevän ojan ansiosta.																																																												Osmo lähestyy griiniä 11. väylällä mustajoutsenen keskittyessä omiin touhuihinsa.																																																												Tämä paikka oli ainoa koko reissulla, jossa nähtiin mustajoutsen. Muillakin reissuilla tätä on nähty.
13. väylän griinin eteen oli jäänyt omituisen muotoinen kuoppa melkein täynnä hiekkaa. Tätä kutsutaan bunkkeriksi.																																																												Eipä jäänyt paljon pahemmaksi tämä 14. griinin edustan rekennelmakaan. Kyllä tällä reissulla bunkkereita riitti!																																																												15. väylällä jatketaan samaa rataa bunkkereiden osalta. Hienon näköisiä nämä väylät kuitenkin ovat, mutta pelin kannalta haastavia.
Tämä kuva on otettu 15. griinin viereltä kohti 14. griiniä. Hiekkaa kyllä riittää!																																																												16. väylän reunaa sivuaa hyvin siistiksi viimeistelty oja, jossa oli vettäkin.																																																												Tämän golfmatkan pelit on pelattu. Nyt kohti Riquelmen terassia. Kivaa oli pelata hyvissä säissä!

Paluumatka sujui suoraan ja kämpällä oltiin 17.30. Illalla 19.15 lähdettiin hotellin Nomad-ravintolaan, jossa oli viimeinen yhteinen illallinen. Kaikki olivat innolla mukana ja juttua riitti. Tarjoilut olivat erinomaiset ja asunnolle päästiin 22.40.

Päivän ylin lämpötila oli 22.3 astetta ja aurinkoista oli tänäänkin.

Mar Menor
Ravintola Nomadissa istuttiin kaikki pitkässä pöydässä nauttien reissun viimeisestä yhteisestä illallisesta.																																																												Olipa ravintolassa muitakin asiakkaita. Juttua kyllä riitti, kun saatiin istua yhdessä koko porukka.																																																												Anneli kertoo jotain ja Päivi kuuntelee. Nyt on ehditty jo kahvin pariin ja ilta alkaa olla ohi.

Sunnuntai 01.03.2020 Yö oli tosi lämmin. Aamulla 6.30 oli 17.4 astetta ja 8.00 oli 16.4 astetta. Taivas oli puolipilvinen. Tänään oli sitten pakkauspäivä, koska matka läheni loppuaan. 8.40 lähdin tankkaamaan auton. Menomatkalla huomasin, että Spar oli kiinni, joten tankattuani Shellillä ostin sieltä myös vettä. Bensaa meni nyt 22 litraa ja hinta oli nyt 1.239 €/l. Auto oli tarkoitus jättää jo hotellin lähelle, mutta yhtään tyhjää parkkipaikkaa ei löytynyt. Autolla ajettiin tällä reissulla 815 km.

Kämpällä saatiin bägit jo pakattua ja katseltiin Salpausselän kisoja Yle Areenasta. Naisten viestissä Suomi oli hienosti toinen Norjan jälkeen. Ruokaa laitettiin siten, että saatiin jääkaappi tyhjennettyä. 16.40 kävin viemässä auton hotellin lähelle. 18.50 vein kärryt sovitusti klubin eteen, josta La Mangan kaveri käy ne hakemassa. Samalla luovutin vuokra-auton avaimet hotellin respaan.

Päivä oli melko pilvinen, mutta ylin lämpötila oli kuitenkin 23.0 astetta.

Mar Menor
Bägit saatiin pakattua ensin. Ne painoivat yhteensä 40 kiloa eli aika tarkalle meni.																																																												Vielä piti ottaa jäähyväiskuva hienosta näkymästä kentälle ja lammelle.																																																												Hiihtoa piti katsoa vaikka oli aterian aika. Eurosport näytti samaan aikaan alppihiihtoa.
Tästä kuljettiin 4 viikon aikana melkoisen usein - yleensä päivittäin.																																																												Hotelli ilta-auringon valaisemana. Kyllähän tässäkin voisi asua.																																																												Hotellin aula on hyvin avara. Yleensä se oli hyvin hiljainen.

Maanantai 02.03.2020 Yö oli taas lämmin. Aamun alimmaksi lämpötilaksi oli luvattu 14 astetta. 5.30 oltiin tavaroittemme kanssa parkkipaikalla kämppämme edessä, josta bussi tuli hakemaan meidät ja viemään Alicanten lentoasemalle. Lähtö tapahtui 5.40. Matka kesti 1h 15min. Lähtöselvitysautomaatteja oli vähän ja niin päästiin tiskille selvittämään lähtömme eikä jonoa ollut. 3 virkailijaa oli tekemässä selvitystä, joten todella nopeasti päästiin läpi. Matkalaukkumme ja toinen bägi painoivat molemmat tasan 20 kg ja kolmas bägi 19.5 kg. Turvatarkastuksessakaan ei kauan vierähtänyt ja niin oltiin kahvilla EAT-ravintolassa 7.25. Norwegianin koneeseen mentiin bussilla ja siellä oltiin etupenkissä 8.40. Golfkaveri vuosien takaa Mari sattui bussissa meidän lähelle ja hetki ehdittiin siinä jutella. Sää oli melko pilvinen ja tuulinen, mutta lämmintä alkoi olla. Kone lähti liikkeelle 9.00 ja nousi ilmaan 9.10, joka oli virallinen lähtöaika. Kapteeni arvioi lentoajaksi 3h 50min. Matkalla oli yksi pieni täristyskohta, joka kesti alle minuutin. Muuten oli hyvä lentosää ja Helsinkiin laskeuduttiin 13.57.

Lämpötila oli +5 astetta eikä lunta ollut maassa yhtään. Sää oli puolipilvinen. Auto löytyi C5-parkista helposti ja matkaan päästiin 14.45. Kotiovella Olarissa oltiin 15.15 ja niin oli tämäkin matka takana. Torre Pachecossa oli lämpötila tänään 24 astetta.

Matkaryhmä oli kiva ja sovittiin kaikkien kanssa, että pelataan kesällä toisissamme. Sitä varten Anneli keräsi kaikkien puhelinnumero- ja sähköpostitiedot kaikille. Anneli ja Markku hoitivat järjestelyt mainiosti hyvällä kokemuksella.

Mar Menor - Alicante - Helsinki
Travelpymin pieni bussi peräkärryineen haki meidät parkkipaikalta ja vei Alicanten lentoasemalle.																																																												Alicanten lentoasema oli aika hiljainen eikä lähtöselvitystä tarvinnut juuri odotella. Tiskillä se tehtiin.																																																												EAT-ravintolassa otettiin vielä aamukahvit sämpylöineen ja tilaakin oli. Aika pian päästiin siirtymään koneeseen.
Alicanten alueen tasaista maastoa näkyi koneesta heti alkumatkasta. Pieniä maatiloja?																																																												Tällaisia vuorenomaisia kukkuloita näyttää tällä alueella olevan siellä täällä.																																																												Helsingissä odoteltiin tovi matkatavaroita ja aika nopeasti ne tulivatkin.

Matkamme kohde Mar Menor Golf Resort on hyvin suosittu longstaykohde Espanjassa. Hyvin monet golfmatkojen järjestäjät käyttävät sitä. Yksi parhaista syistä on se, että yleensä longstaypakettiin siellä kuulu pelioikeus 7 kentälle. Jokaiselle kentälle maksetaan kierroksesta 9 euroa. Meille oli varattu etukäteen 12 peliä. Jos halusi lisää, piti Mar Menoriin varata aika aikaisintaan 3 päivää etukäteen. Joillekin kentille voi varata jo viikko ennen ajateltua peliaikaa. Mar Menoriin oli vaikea saada aikaa ainakaan 4 hengen ryhmälle, mutta yhdelle tai kahdelle aikoja kyllä löytyi. Noihin 7 kenttään kuuluivat: Mar Menor, Hacienda del Alamo, Hacienda Riquelme, Condado de Alhama, La Torre, El Valle ja Saurines. Viimeksi mainittu Saurines oli nyt vielä suljettu, koska joulu- ja tammikuun runsaat sateet olivat turmelleet kenttää kovasti. Muutamalla muullakin kentällä tuhoja oli ollut, mutta ne oli saatu pelikuntoon. Kentät ovat hyväkuntoisia ja mielenkiintoisia, mutta kaikilla kentillä on hyvin paljon bunkkereita. Hiekkaa löytyy lisäksi runsaasti väylien reunoilla ja välillä väylien poikkikin olevilla wasteland-alueilla. Korkeuserot eivät ole näillä kentillä suuria. Matka kentille kestää n. 30 minuuttia, ainoastaan Condado de Alhama on n. 45 minuutin matkan päässä.

Asuntomme oli yhden makuuhuoneen asunto 3/4-kerroksisessa The Residences-alueen talossa. Se sijaitsi n. 200 metrin päässä driving rangesta ja vajaan 400 metrin päässä golfklubista ja 1. tiistä. Asunto oli hyvällä paikalla ja näköala oli kentälle 13. ja 14. väylälle sekä suurelle lammelle. Varustus oli keittiössä kohtalainen ja niillä pärjäsi. Astianpesukonetta ei ollut, mutta pyykinpesukone kyllä oli. Kahvinkeitintäkään ei ollut, mutta vedenkeitin löytyi. Siivous tapahtui kerran viikossa. Juomavettä haettiin kaupasta.

Alueella on melko suuri Spar-kauppa, jossa valikoima on hyvin laaja. Välillä käytiin isommissa marketeissa Torre Pachecossa (4 km) ja Los Alcazaresissa (6 km). Auto on täällä tarpeen, koska kentille kuljettiin omilla autoilla ja ja ohjelman mukaisia vapaapäiviä oli aika paljon. Silloin voi käydä tutustumassa lähiseutuun, jos ei halua pelata.

Ravintoloita resortin suljetulla alueella oli auki klubiravintolan lisäksi vain kaksi ja ne olivat resortin Caleia-hotellin yhteydessä. Maaliskuussa avautui kaksi muutakin ravintolaa. Portin ulkopuolelta alueen vierestä löytyy sitten useita ravintoloita, joista osa on etnisiä.

Sää oli melko koko ajan hieno. Yöt olivat usein aika kylmiä, jopa 4 asteen paikkeilla, mutta joinakin aamuina oli parhaimmillaan yli 15 astetta. Päivälämpötilat vaihtelivat 16 – 25 asteen välillä. Aurinkoista oli koko ajan eikä kovia tuulia esiintynyt. Ainoastaan yhtenä päivänä tuli hieman tihkusadetta, mutta meillä oli silloin vapaapäivä golfista.

Hajahuomioita:
- Bensiini (95) maksoi 1.24 €/l eli oli noin 20 centtiä halvempaa kuin Suomessa.
- Elintarvikkeetkin ovat yleensä selvästi halvempia, mutta esim. juusto on melko kallista. Juomat ovat hyvin edullisia.
- Liikenne oli villiä, kuten Portugalissakin. Ylinopeutta ajetaan koko ajan, mutta muuten kyllä sääntöjen mukaisesti. Suojatietä pitkin pääsi hyvin ylittämään teitä ja katuja.

GOLFMATKASIVULLE KOTISIVULLE

Päivitetty viimeksi
10.03.2020
Copyright © 2020
Esa Hänninen
ejh@diccons.com