Matkaseurue: 35 pelaajaa Ruukkigolfista
Matkareitti: lento Helsinki - Faro, bussi Faro - El Rompido - Faro, lento Faro - Helsinki
Pelattu kenttä: Club de Golf El Rompido 9 kierrosta

Tämä matka oli jatkoa vuosi sitten alkaneelle perinteelle käydä mukavalla porukalla pelaamassa keväällä Espanjassa . Ilse hoiti taas matkajärjestelyt ja ryhmän kooksi muotoutui 34 henkeä. Ilse sai taas hyvän tarjouksen Pro Classicilta. Kohteeksi päätettiin ottaa El Rompido Huelvan lähellä Espanjassa. Lento otettiin Faroon, josta matkaa kohteeseen oli vain n. 90 km. Tällä kertaa päätettiin käyttää bussia, koska hotelli sijaitsee aivan golfkentän reunalla.

Tämän matkakertomuksen yhteydessä on paljon kuvia. Jos haluat nähdä kuvan suurempana, klikkaa pikkukuvaa!

Torstai 03.03.05. Matkaan lähdettiin 10.15, jolloin Airport Taxin keltainen minibussi tuli hakemaan meidät. Olin hakenut Putkoset vähän aikaisemmin meille. Taksi suuntasi sitten kohti Haukilahtea ja arvasimme, ketä sieltä noudetaan. Kankaanrannat hämmästyivät nähdessään meidät taksissa. Matka kentälle maksoi Putkosilta ja meiltä yhteensä 20 Euroa ja varasimme samalla paluukyydin, joka maksettiin myös. Ruukkilaisia oli jo jonossa Air Finlandin lähtöselvityksessä. Kone oli Boeing 757-200 ja sen piti lähteä 13.00. Koneeseen päästiinkin ajoissa, mutta huoltopapereiden viivästymisestä johtuen lähtö myöhästyi puoli tuntia. Koneessa saatiin lämmin ateria, mutta olut maksoi 2.50 € ja konjakki 3.50 €. Lento kesti 4h 25 minuuttia perillä Farossa oltiin n. puoli tuntia myöhässä 16.10 paikallista aikaa (-2h).

Tällä kertaa koko porukka sullouduttiin tavaroinemme tilausajobussiin, joka n. tunnin kuluttua saapumisestamme lähti kohti Espanjaa. Portugalin puolella satoi hieman, mutta ennen Espanjan rajaa sade lakkasi. Matkaa Farosta El Rompidoon on n. 90 km. Cartayassa pysähdyimme kauppaan ostoksille ja Hotel El Rompido Golfissa oltiin 18.50 (-1h). Dahlgrenin Hasse olikin hotellin aulassa odottelemassa meitä, sillä hän oli tullut sinne omalla autolla. Huoneet saatiin nopeasti ja sitten mentiin illalliselle, joka maistuikin. Ruokailun jälkeen jaettiin peliajat seuraavaksi aamuksi ja nautittiin baarin antimista. Nukkumaan mentiin puolilta öin. Lämpötila oli illalla n. 15-16 astetta.

Kuvia torstailta 3.3.2005.
Päivi ja Malla odottelevat lentoa Seutulassa.																																																												Veikko, Thomas, Patrik, Pate ja Antero odottelevat tavaroitaan Faron hihnalla.																																																												Bussin pakkaaminen käynnissä Farossa.

Perjantai 04.03.05. Aamulla n. 7.30 lämpötila oli alimmillaan 7.3 astetta ja aurinko nousi ennen kahdeksaa ja paistoikin koko päivän. Aamupalan jälkeen mentiin heti Club de Golf El Rompidon klubille aivan hotellin viereen valmistautumaan kierrokselle. Kärryn kahva maksoi 5 € päivältä ja maksoimme siitä koko viikon hinnan 30 €. Pelaamaan ensimmäinen ryhmä lähti 9.00. Pelattiin Päivin kanssa Sirojen kera. Joka päivän kohdalla esittelen kolme kentän väylistä. Esittelyä voi seurata lataamalla viereen kenttäesittelyn. Siitä saa esiin kuvan jokaisesta väylästä. Kentän ulosmeno on melko vaikea. Kaksi ensimmäistä väylää on doglegeja ja varsinkin 1. väylällä avauksen täytyy onnistua nappiin, jotta voisi välttää puiden ylityksen lähestymislyönnissä. Tällä kertaa oli vielä kohtalainen vastatuuli. Raffit olivat vihreät, mutta kaikki väylät aivan ruskeat. Griinit olivat kuitenkin erinomaisessa kunnossa. 2. väylällä avaus menee helposti pitkäksi ja griinille lähestyminen on vaikea, sillä griini on bunkkereiden ympäröimänä pienellä niemellä. 3. väylä on kapea par-5, jossa avauksen pitää lentää ilmassa n. 180 metriä. Senkin jälkeen väylä viettää oikealla veteen. Ulosmenon muutkin väylät ovat melko kapeita, joilla vaanii vesi. Sisääntulo on paljon selkeämpi ja lyönneille on paremmin tilaa. Griinit olivat mukavan nopeat ja melko suuret. Aluksi hämäsi melkoisesti, koska matkat oli ilmoitettu griinin etureunaan. Lähestymislyönnit paljaalta ruohottomalta väylältä tuottivat myös jonkin verran vaikeuksia.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen pidettiin pieni tauko klubilla ja sitten pelattiin vielä Siron Timpan ja Leinon Timpan kanssa ulosmenon 9 reikää uudestaan. Illemmalla mentiin turistijunalla kylälle kauppaan. El Rompidon kylä on pieni ja hiljainen, koska vielä ei sesonki ole alkanut. Juna vie hotellilta kylälle ilmaiseksi tunnin välein ja matka kestää reilut 10 minuuttia. Perillä jäi aikaa näin puolisen tuntia ellei sitten odottele seuraavaa vuoroa tuntia myöhemmin. Siitä on hyvä ilmoittaa kuljettajalle, joka huolehtii hyvin matkustajista.

Illallisen jälkeen istuskeltiin taas alakerran baarissa ja arvottiin lähtöajat. Koko päivä oli aurinkoinen ja lämpötila oli maksimissaan reilut 15 astetta. Shortseissa ja t-paidassa tarkeni hyvin pienestä tuulesta huolimatta.

Kuvia perjantailta 4.3.2005.
Hotellihuoneen parvekkeelta näkyivät kuivat 10. ja 18. väylät.																																																												Timo Siro on valmiina kierrokselle klubin edessä.																																																												Klubi ja hotellimme 1. tiiltä kuvattuna.
Ritva Lähteenmäki avaamassa 1. tiillä.																																																												Timppa, Päivi ja Malla 3. griinillä ja hotelli näkyy taustalla.																																																												Pitkä puusilta, jota pitkin kuljettiin joka kierroksella, takana El Rompidon kylä.
Kaupan edessä kulkuneuvo, jolla sinne kuljettiin.																																																												Iltaa viettämässä Berndt, Esko, Päivi ja Hannele.																																																												Perjantai-iltana baarissa oli elävää musiikkia ja tanssimaankin pääsi.

Lauantai 05.03.05. Aamulla lämpötila oli alimmillaan 3.5 astetta. Aamupalan jälkeen mentiinkin taas heti pelaamaan. Teija, Ilse ja Koposen Erkki pelasivat ryhmässäni. 4. väylä on lyhyt par-3, joka lyödään pienen joen yli. Tämä on kentän helpoin par-3. 5. väylä on kapea par-5, jossa oikealla puolella on koko matkan vesieste. Griinin edessä on vielä pieni lahden poukama estämässä oikaisuja. Kun avauksen lyö tarpeeksi vasemmalle 6. väylän tiiauspaikalle, sieltä pääsee melko mukavasti yrittämään toisella päälle puiden yli. 6. väylä on par-4, jossa vasemmalle suuntautuvat draivit ajautuvat helposti vesiesteeseen. Muuten väylä on melko helppo ja kohtalaisen lyhyt. Griinillä samoin kuin seuraavalla tiillä saa varoa 8. väylältä tulevia avauksi, kun porukka yrittää suoraan griinin viereen. Todella vaarallinen paikka.

Kierroksen jälkeen lähdettiin Kristerin, Patrikin ja Siron Timpan kanssa pelaamaan vielä takaysi. Timppa veti 10. väylällä avauksen lammen yli 10 metrin päähän griinin reunasta.

Illallisen jälkeen selviteltiin päivän skinit ja arvottiin seuraavan päivän kilpailuparit ja ryhmät lähtöaikoineen.

Koko päivän oli aurinkoinen sää ja lämpötila lähenteli 20 astetta. Parvekkeella varjossa maksimi oli 19.9 astetta.

Kuvia lauantailta 5.3.2005.
Suuri harjoitusgriinikin on hyvällä paikalla hotellin vieressä.																																																												9. griini ja takana 2. griini, jolle ei lähestyminen ole helppoa.																																																												Teija avaamassa 3. väylää, joka on naisille melkoisen haastava.
Teija puttaa 10. griinillä, Ilse ja Erkki seuraavat.																																																												Heidi, Pate, Timppa ja Kirsi terassilla kierroksen jälkeen.																																																												Kuivat 9. ja 18. väylät, takana vasemmalla Marismas Clubin siipi ja oikealla Golf Hotel El Rompido.

Sunnuntai 06.03.05. Aamulla lämpötila oli alimmillaan 6.5 astetta. Päivän ohjelmassa oli parikilpailu, best ball arvotuin parein. Lähtö tapahtui 9.00 alkaen 10. tiiltä. Pelasin Siron Mallan kanssa ja samassa ryhmässä pelasivat Siron Timppa ja Tuomolan Päivi. Sää oli aurinkoinen, mutta tuuli melko kova. 7 väylän jälkeen tarkeni jo shortseissa. Peli sujui vaihtelevasti ja Malla teki pari paria par-kolmosilla. 2. ja 5. tiillä oli pitkät perhosentoukkajonot, jotka herättivät huomiota. 7. väylä on par-3, joka pelataan pieneen ylämäkeen ja griinin edessä on bunkkeri. 8. väylä on par-4, dogleg oikealle, jossa väylää pitkin voi avata vain raudalla. Siksi väylä houkutteleekin käyttämään draiveria ja avaamaan 7. tiin ja 6. griinin yli. Tämä on todella varallinen väylä. Sen jälkeen mennään suojelualueen, vesijättömaan, yli 250 metriä pitkää puusiltaa 9. väylälle. Se on par-4, joka avataan ylhäältä. Oikealla on vesieste, mutta vasemmalla on tilaa 18. väylällä, josta pääsee lyömään puiden yli griinille. Kilpailu kesti 5 tuntia ja sen voitti pari Berndt Dahlgren ja Ari Viitanen 39 pisteellä.

Melkein joka aamu saatiin klubilta valkoiset ja keltaiset kupongit. Valkoisella sai klubin baarista drinkin (vaikka ison oluen) ja keltaisella proshopista 5 € alennusta. Kuponkeja voi käyttää useamman yhteen ostokseen.

Pelin jälkeen paistateltiin terassilla ja nautittiin alkavasta kesästä. Parvekkeella mittari näytti varjossa 22.3 astetta. Sitten lähdettiin käymään Centro Comercialissa, jossa kauppa oli kiinni ja baarit auki tupaten täynnä paikallista väestöä. Kauppa oli ollut auki 10-14 ja oli maanantaisin kokonaan suljettu.

Illalla oli sitten skinien ja palkintojen jako. Arvottiin myös seuraavan päivän peliryhmät.

Kuvia sunnuntailta 6.3.2005.
Näkymä klubin pihasta 18. griinille ja chippigriinille takana vasemmalla.																																																												Terassilla tarkeni juuri ja juuri.																																																												Malla pelaa 18. väylää. Huoneemme 219 oli hotellin toisessa kerroksessa oikealla viimeinen parveke ennen valkoista osaa.
Kentällä nähtiin tällaisia pitkiä toukkajonoja. Tässäkin on yli 30 perhosen toukkaa.																																																												Rohkeimmat uskaltautuivat uimaan kylmään altaaseen.																																																												Aurinkoakin kelpasi ottaa tyynessä paikassa hotellin seinustalla.
Hotellin siisti, valoisa ja avara aula.																																																												Berndt ja Ari voittivat parikilpailun.																																																												Ilse ja Ritva tutkivat tuloslistaa.

Maanantai 07.03.05. Aamulla lämpötila oli alimmillaan 6.7 astetta. Aamulla lähdin Siron Timpan kanssa pelaamaan 8.00, jolloin toimistokin aukesi. Kentän leikkaukset aloitetaan 10. tiiltä, joten siitä lähdimme myös kierrokselle. Kaksi hollantilaista tuli autolla tiille ja päästimme heidät menemään edeltä. 10. väylä on par-4, joka kääntyy puolivälissä 90 astetta oikealle. Väliin jää suuri lampi ja Marismas Clubin yhden siiven nurkka. Lammen yli on kuitenkin hyvällä draivilla mahdollisuus päästä aivan griinin tuntumaan. Suora draivi väylää pitkin vie 17. väylälle tai jopa sen yli outtiin. 11. väylä on par-3 alamäkeen ja pituutta on 182 metriä. Oikealla on lampi ja edessä kaksi bunkkeria. 12. väylä on par-4, jossa avaukselle on hyvin tilaa. Oikealla puolella on lampi, mutta se loppuu ennen onnistuneen draivin alastuloa. Vasemmalla puolella on pitkä bunkkeri. Suuri griini on pienen mäen päällä. Sää oli aurinkoinen ja tyyni, mutta päivemmällä alkoi taas tuulemaan. Hollantilaisia jouduttiin ajoittain odottelemaan. 1h 45 min kesti 9 reikää ja 1. tiille pääsyä jouduimme odottelemaan.

Startteri pyysi meitä menemään klubille 40 minuutiksi. Sieltä huomasimme kuitenkin melko pian tiin olevan tyhjänä ja kysyimme startterilta lupaa mennä jatkamaan. Näin pääsimme hollantilaisten ohi. Edessä oli kuitenkin 4 hengen ryhmiä, joten toinen puolisko kesti hieman kauemmin. Kierroksen kokonaiskesto oli kuitenkin vain 4 tuntia. Putkosen Hannu kävi tänä aikana Cartayassa kaupassa hakemassa täydennyksiä vajaisiin kaljavarastoihin.

Klubilla syötiin ennen toista kierrosta, sillä tänään meillä oli ajat iltapäivällä. Sen pelasin Veikon, Erkin ja Vuoren Markun kanssa ja taas aloitimme 10. tiiltä.

Iltaa istuttiin normaaliin tapaan alakerran baarissa ja arvottiin tiistain naisten päivän ajat. Päätettiin, että naiset pelaavat keskenään ja miehet keskenään.

Kuvia maanantailta 7.3.2005.
18. griinin yli näkyy jonkun ökyrikkaan palatsi.																																																												17. tiiltä avautuu avara näkymä pohjoiseen ja itään.																																																												Amfibioauto ja El Rompidon majakka.
11. tii on aivan Marismas Clubin uima-altaan vierellä.																																																												17. tiiltä katselee Veikko kohti 10. griiniä.																																																												Hiljaisia vaeltajia 10. ja 18. väylällä.

Tiistai 08.03.05. Yön alin lämpötila oli 7.1 astetta ja se oli yleensä aamulla juuri auringonnousun aikaan. Pelaamaan lähdettiin jälleen 10. tiiltä. Naiset menivät edeltä ja miehet sitten perässä. Sää oli alkuun hieman pilvinen ja tuulinen, mutta aurinkokin alkoi päivemmällä paistamaan. Pelasin Patrikin kanssa täytteenä viimeisessä naisryhmässä, jossa olivat Mirkku ja Mona. 13. väylä on suora par-4, jossa griinin lähellä on oikealla puolella pari lampea peräkkäin. Vasemmalla on hyvin tilaa mm. 12. väylällä, josta on oikein hyvä lähestyä griiniä. 14. väylä on kentän pisin par-5 (521 metriä keltaisilta), jossa kuitenkin pääsin kerran kahdella päälle. Tilaa väylällä on mukavasti. Avaus kuitenkin putoaa normaalisti lievään ylämäkeen ja se vähentää rulleja. 15. väylä on par-4, joka kääntyy hiukan vasemmalle. Mutkassa on iso bunkkeri. Oikealla on hyvin tilaa, mutta matka pitenee. Suoraan pelatessa on välissä puita ja epätasaista raffia. Helppo tapa oikaista on pelata vasemmalle 14. väylälle, josta on helppo lähestyä pienten pinjojen yli suurelle griinille ja bunkkeritkin jäävät sivuun. Peli sujui mukavasti hyvässä seurassa.

Tänään oli Siron Mallan syntymäpäivä ja niin käytiin pelin jälkeen kaupassa hakemassa täydennyksiä. Poikkesimme myös kylän baarissa, josta junan kuski tuli meitä hakemaan.

Illalla syötiin porukassa ja sen jälkeen vietettiin iltaa huoneessamme. Krister lähti sieltä viimeisenä n. 3.30.

Päivän lämpötila oli n. 20 astetta.

Kuvia tiistailta 8.3.2005.
Mirkku alkaa puttailemaan 13. griinillä, taustalla näkyy uuden kentän työmaa.																																																												Mona, Patrik ja Mirkku 1. griinillä. Takana näkyy tie El Rompidon kylälle.																																																												Ryhmämme pelaajat 2. griinillä, takana 9. griini ja 1. tii.
Putkosen Hannu huoltaa tankoa 2. griinillä.																																																												Mona ja Patrik 9. griinillä, johon Kankaanrannan Kari on hommannut naistenpäiväkuohujuomat.																																																												Tyytyväistä porukkaa klubin terassilla.
Kirsi, Päivi ja Patrik keskustelevat terassilla.																																																												Malla, Tuomolat ja Leinon Timppa.																																																												Synttärisankari Maria Siro.

Keskiviikko 09.03.05. Yön alin lämpötila oli 7.1 astetta. Tänään oli taas kilpailupäivä, pelattiin reissun mestaruudesta. Pelasin Päivin, Monan ja Ritvan kanssa. Ritva pelasi 84 ja voitti sillä sekä scratchin että naisten sarjan. Viitasen Ari voitti miesten sarjan.

Pelin jälkeen pelattiin Sörenin ja Ritan sekä Timpan, Patrikin ja Thomaksen kanssa vielä 9 reikää 10. tiiltä alkaen. 16. väylä on par-4, joka yleensä lyödään outin yli väylälle. Ennen griiniä on vasemmalla väyläbunkkeri ja griinin edessä toinen syvä bunkkeri. Griinille lähestytään ylämäkeen. 17. väylä on par-3, jossa oikea reuna griinin vieressä viettää jyrkästi outtiin. Vasemmalla puolella on griinin edessä bunkkeri, joten mikään helppo tämä ei ole. 18. väylä on par-5, jossa lyhyelle avaukselle on paljon tilaa, mutta täysimittainen draivi vitäisi saada kapeaan aukkoon pinjojen väliin, jolloin pallo valuisi rinnettä alas väylän oikeaan reunaan. Väylä kaartuu vasemmalle ja klubitalo jää siihen väliin. Niinpä usein joutuu harkitsemaan, kannattaako oikaista klubin yli vai kiertääkö oikealta. Jos avaus menee vasemmalle tarpeeksi pitkälle, on mahdollista lyödä klubin yli griinille. Melko vaarallinen väylä kuitenkin. Itselläni yksi soketti lähellä griiniä meni vasemmalle penkan päälle, pomppasi asfaltista autotallin oveen ja siitä takaisin väylälle. Onneksi ihmisiä ei ollut silloin lähellä. Sören löi avauksen oikealle pinjojen sekaan ja sieltä vasemmalle klubin terassin ja 10. tiin väliin penkkaan. Siitä hän löi kylmän viileästi klubin yli 3 metriin ja teki birkun.

Illalla oli taas totuttuun tapaan skinien ja palkintojen jako. Useimpien osalta päivän peli oli reissun viimeinen. Päivän maksimi lämpötila oli 19.7 astetta.

Kuvia keskiviikolta 9.3.2005.
Malla ja Mirkku kilpailun jälkeen.																																																												Rita ja Sören 15. griinillä.																																																												18. griini ja Sörenin klubitalon yli lyöty pallo.
Scratchin ja naisten sarjan voittaja Ritva.																																																												Ilse ja miesten scratchin voittaja Sören.																																																												Viitasen Ari voitti miesten tasoitussarjan.

Torstai 10.03.05. Yön minimilämpötila oli 6.6 astetta. Aamupalalle mentiin Leinon ja Siron Timpan kanssa 7.30 ja 8.00 pelaamaan 9 reikää. Puoli kierrosta olisi maksanut 40 €, mutta saimme tingittyä sen iltapäivähintaan 25 €. Lähdettiin taas normaaliin aamutapaan 10. tiiltä. Pelin jälkeen ostettiin lipukkeilla lippoja ja palloja.

Sitten alkoi kova pakkaaminen ja huone piti luovuttaa 13.00. Bussi tuli hakemaan meidät ajoissa ja lähti hotellin edestä 13.50. Matka Faron kentälle kesti reilun tunnin ja vähän ennen Faroa alkoi satamaan vettä. Espanjan puolella ei satanut yhtään koko reissun aikana. Air Finlandin kone tuli ajoissa kentälle, mutta lähtö viivästyi taas puoli tuntia, nyt jonkun hidastuslakon vuoksi.

Helsinkiin kone saapui perjantain puolella 00.10 ja kotona oltiin Airport Taxilla 01.25. Pakkasta Helsingissä oli saapuessamme -17 astetta.

Kuvia torstailta 10.3.2005.
Leinon Timppa on dropannut ja aikoo lyödä lammen yli griinille.																																																												Siron Timppa on joutunut 12. griinin bunkkeriin.																																																												Hotel El Rompido Golf.
Hotel Apartamentos Marismas Club.																																																												Bussin lähtöä odottelemassa Antero, Arto ja Ritva.																																																												Ja taas pakataan bussia.
Saavumme Portugaliin, rajasilta näkyy jo.																																																												Pojat pelaavat odotellessaan korttia Farossa.																																																												Suomessa ollaan jälleen.

GOLFMATKASIVULLE KOTISIVULLE

Päivitetty viimeksi
20.03.2005
Copyright © 2005-2015
Esa Hänninen
ejh@diccons.com